Debian GNU/Linuxin asennusohje Copyright © 2004, 2005, 2006, 2007 Debianin asentimen työryhmä Tämä ohjekirja on vapaa; voit levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä GNU yleisen lisenssin (GPL lisenssi) ehtojen mukaisesti. Ole hyvä ja lue käyttöehdot Liite F, GNU yleinen lisenssi (GPL lisenssi). Lyhennelmä Tässä oppaassa on asennusohjeet Debian GNU/Linux version 4.0 käyttöjärjestelmän (koodinimi "etch") asentamisesta Alpha-laitealustalle ("alpha"). Mukana on myös linkkejä lisätietoon ja neuvoja miten parhaiten käytät uutta Debian-järjestelmääsi. Huomaa Vaikka tämä asennusohje laitealustalle alpha onkin pääasiassa ajan tasalla, aiomme tehdä joitakin muutoksia ja järjestää ohjeen osia uudelleen kun etch on virallisesti julkistettu. Tämän ohjeen uudempi versio on löydettävissä Internetistä debian-installer aloitussivulta. Sieltä voi löytyä myös enemmän käännöksiä. Suomennos on valmis mutta tarkistuslukijoita kaivataan. Jos tarkistusluet suomennosta, lähetä korjausehdotuksia vaikkapa sähköpostiosoitteella debian-l10n-finnish@lists.debian.org. ------------------------------------------------------------------------------- Sisällys Debian GNU/Linux version 4.0 asentaminen laitealustalle alpha 1. Tervetuloa Debianin pariin 1.1. Mikä Debian on? 1.2. Mitä GNU/Linux on? 1.3. Mitä on Debian GNU/Linux? 1.4. Debianin hankkiminen 1.5. Tämän ohjeen uusimman version hankkiminen 1.6. Tämän ohjeen rakenne 1.7. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöehdoista 2. Laitteistovaatimukset 2.1. Tuetut laitteet 2.1.1. Tuetut laitealustat 2.1.2. Tuetut suorittimet, emolevyt ja näytönohjaimet 2.1.3. Tuetut näytönohjaimet 2.1.4. Moniprosessorijärjestelmät 2.2. Asennustaltiot 2.2.1. CD-ROM/DVD-ROM 2.2.2. Kiintolevy 2.2.3. Verkko 2.2.4. Un*x- tai GNU-järjestelmä 2.2.5. Tuetut massamuistit 2.3. Oheislaitteet ja muu laitteisto 2.4. Miten hankitaan laitteita erityisesti GNU/Linuxia varten 2.4.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita 2.5. Muistivaatimukset ja levytilan tarve 2.6. Verkkolaitteet 2.6.1. Laiteohjelmistoa tarvitsevat ajurit 3. Ennen Debian GNU/Linuxin asennusta 3.1. Katsaus asennusprosessiin 3.2. Ota varmuuskopiot koneen tiedoista! 3.3. Tarvittavat tiedot 3.3.1. Ohjeet 3.3.2. Laitetietojen löytäminen 3.3.3. Laitteiden yhteensopivuus 3.3.4. Verkkoasetukset 3.4. Vähimmäisvaatimukset laitteistolle 3.5. Monikäynnistettävän koneen osiointi etukäteen 3.5.1. Osiointi Tru64 Unixissa 3.5.2. Osiointi Windows NT:ssä 3.6. Laiteasetukset ja käyttöjärjestelmän asetukset ennen asennusta 4. Asennustaltioiden hankkiminen 4.1. Viralliset Debian GNU/Linux romput 4.2. Tiedostojen noutaminen Debianin asennuspalvelimilta 4.2.1. Mistä asennusotokset löytyvät? 4.3. Tiedostojen valmistelu verkosta käynnistämiseen TFTP:llä 4.3.1. BOOTP-palvelimen käyttöönotto 4.3.2. DHCP-palvelimen asetukset 4.3.3. TFTP-palvelimen käyttöönotto 4.3.4. Siirretään TFTP-otokset paikalleen 4.4. Automaattinen asennus 4.4.1. Automaattinen asennus Debianin asentimella 5. Asennusjärjestelmän käynnistäminen 5.1. Asentimen käynnistäminen suoritinperheellä Alpha 5.1.1. Alphan konsolin laiteohjelmisto 5.1.2. Käynnistys TFTP:llä 5.1.3. Käynnistäminen rompulta SRM-konsolilla 5.2. Käynnistysparametrit 5.2.1. Debianin asentimen parametrit 5.3. Asennusprosessin vianetsintä 5.3.1. Romppujen luetettavuus 5.3.2. Käynnistysasetukset 5.3.3. Ytimen käynnistysviestien tulkinta 5.3.4. Asennuspulmista ilmoittaminen 5.3.5. Asennusraporttien lähettäminen 6. Debianin asentimen käyttö 6.1. Asentimen toiminta 6.2. Osien esittely 6.3. Osakohtaiset käyttöohjeet 6.3.1. Debianin asentimen asetusten teko ja laiteasetukset 6.3.2. Osioiden teko ja liitoskohtien valinta 6.3.3. Järjestelmän asetukset 6.3.4. Perusjärjestelmän asennus 6.3.5. Asennetaan lisää ohjelmia 6.3.6. Järjestelmä käynnistymään kiintolevyltä 6.3.7. Päätetään asennus 6.3.8. Sekalaista 7. Asennetun Debian-järjestelmän käynnistäminen 7.1. Totuuden hetki 7.2. Salattujen levyniteiden liittäminen 7.2.1. dm-crypt 7.2.2. loop-AES 7.2.3. Vikojen etsintää 7.3. Sisäänkirjautuminen 8. Mitä seuraavaksi? 8.1. Ajetaan järjestelmä alas 8.2. Uusille Unix-käyttäjille 8.3. Asennoidu oikein Debianiin 8.3.1. Debianin paketointijärjestelmä 8.3.2. Vaihtoehtoja sovelluksille 8.3.3. Tehtävien ajastettu suoritus 8.4. Lisää lukemista ja lisätietoja 8.5. Järjestelmän asetukset sähköpostin käyttöönottoon 8.5.1. Sähköpostin oletusasetukset 8.5.2. Sähköpostien lähetys ulkomaailmaan 8.5.3. Exim4 Mail Transport Agentin asetukset 8.6. Uuden ytimen kääntäminen 8.6.1. Useita asennettuja ytimiä 8.7. Hajonneen järjestelmän korjaaminen A. Asennus-Howto A.1. Valmistelevat toimet A.2. Asentimen käynnistys A.2.1. Romppu A.2.2. Verkkokäynnistys A.2.3. Käynnistys kiintolevyltä A.3. Asennus A.4. Lähetä asennusraportti A.5. Ja lopuksi... B. Asennuksen automatisointi valmiilla vastauksilla B.1. Johdanto B.1.1. Valmiiden vastausten tallennustapoja B.1.2. Rajoituksia B.2. Valmiiden vastausten käyttö B.2.1. Valmiiden vastausten tiedoston lataaminen B.2.2. Annetaan valmiita vastauksia käynnistysparametreilla B.2.3. Auto mode B.2.4. Valmiiden vastausten yhteydessä hyödylliset lyhennysmerkinnät B.2.5. DHCP-palvelin kertomaan mistä valmiiden vastausten tiedosto löytyy B.3. Valmiiden vastausten tiedoston tekeminen B.4. Valmiiden vastausten tiedoston sisältö B.4.1. Kotoistus B.4.2. Verkkoasetukset B.4.3. Asennuspalvelimen asetukset B.4.4. Osiointi B.4.5. Osiointi käyttäen RAIDia B.4.6. Kellon ja aikavyöhykkeen asetukset B.4.7. Apt:n asetukset B.4.8. Käyttäjätunnusten luonti B.4.9. Perusjärjestelmän asennus B.4.10. Käynnistyslataimen asennus B.4.11. Pakettien valinta B.4.12. Asennuksen ensimmäisen osan lopetus B.4.13. X:n asetukset B.4.14. Valmiit vastaukset muille paketeille B.5. Lisäasetukset B.5.1. Mielivaltaisten komentojen käynnistämien asennuksen aikana B.5.2. Oletusarvojen muuttaminen valmiilla vastauksilla B.5.3. Valmiiden vastausten tiedostojen lataaminen ketjussa C. Osiot Debianille C.1. Debianin osiot ja osioiden koot C.2. Hakemistopuu C.3. Osiointisuositus C.4. Laitenimet Linuxissa C.5. Debianin osiointisovellukset C.5.1. Alpha ja osiointi D. Sekalaista D.1. Linuxin laitetiedostot D.1.1. Hiiren asetukset D.2. Tehtävien vaatima levytila D.3. Debian GNU/Linuxin asentaminen Unix/Linux-järjestelmästä. D.3.1. Alkuunpääsy D.3.2. Asennetaan debootstrap D.3.3. Suoritetaan debootstrap D.3.4. Perusjärjestelmän asetukset D.3.5. Asennetaan ydin D.3.6. Käynnistyslataimen asetukset D.3.7. Viimeistely D.4. Debian GNU/Linux:in asennus käyttäen PPPP over Ethernet:tiä (PPPoE) E. Hallinnolliset tiedot E.1. Tietoa tästä ohjeesta E.2. Ohjetalkoisiin osallistuminen E.3. Tärkeimmät avustajat E.4. Tavaramerkit F. GNU yleinen lisenssi (GPL lisenssi) Luettelo tauluista 3.1. Asennuksessa tarvittavat tiedot laitteista 3.2. Suositellut vähimmäisvaatimukset laitteistolle Debian GNU/Linux version 4.0 asentaminen laitealustalle alpha Päätöksesi kokeilla Debiania ilahduttaa, ja olemme varmoja Debianin GNU/ Linux-jakelun osoittautuvan ainutlaatuiseksi. Debian GNU/Linux on koostanut yhteneväisen kokonaisuuden korkealaatuisista vapaista ohjelmista kaikilta maailman kulmilta. Uskomme tämän kokonaisuuden olevan enemmän kuin osiensa summa. On ymmärrettävää joidenkin haluavan asentaa Debian lukematta tätä käsikirjaa, ja Debianin asennin on suunniteltu mahdollistamaan tämä. Mikäli ei ole aikaa koko käsikirjan lukemiseen, suositellaan Asennus-Howton lukemista. Se vie kädestä pitäen perusasennuksen läpi, ja ohjaa linkeillä käsikirjan edistyneempiin aiheisiin tai vikatilanteiden käsittelyyn. Asennus-Howto on liitteenä: Liite A, Asennus-Howto. Toivomme silti aikaa löytyvän koko käsikirjan lukemiseen ja lisätiedon auttavan todennäköisesti menestyksekkäämpään asennuskokemukseen. Luku 1. Tervetuloa Debianin pariin Sisällys 1.1. Mikä Debian on? 1.2. Mitä GNU/Linux on? 1.3. Mitä on Debian GNU/Linux? 1.4. Debianin hankkiminen 1.5. Tämän ohjeen uusimman version hankkiminen 1.6. Tämän ohjeen rakenne 1.7. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöehdoista Tässä luvussa on katsaus Debian-projektiin ja Debian GNU/Linux -jakeluun. Jos olet jo perehtynyt Debian-projektin historiaan ja Debian GNU/Linux -jakeluun, voit halutessasi siirtyä seuraavaan lukuun. 1.1. Mikä Debian on? Debian on vapaaehtoisjärjestö, joka on omistautunut vapaaohjelmien kehittämiseen ja Free Software Foundationin ihanteiden tukemiseen. Debian-projekti aloitti 1993, kun Ian Murdock päätti luoda täydellisen ja yhdenmukaisen ohjelmistojakelun, joka perustui silloin suhteellisen uuteen Linux-ytimeen, kutsumalla avoimesti mukaan avustamaan halukkaita ohjelmistokehittäjiä. Tämä suhteellisen pieni joukkio asialle omistautuneita innokkaita, joka aluksi sai varansa Free Software Foundationilta ja oli saanut vaikutteita GNU-aatteesta, on kasvanut vuosien varrella noin 1010 kehittäjän järjestöksi. Kehittäjät osallistuvat erilaisiin tehtäviin, muun muassa: WWW- ja FTP -palvelimien hallintaan, grafiikan suunnitteluun, ohjelmistokäyttöehtojen lainmukaisuuden tutkimiseen, dokumenttien kirjoittamiseen ja luonnollisesti ohjelmistopakettien ylläpitämiseen. Aatteemme julistamiseksi ja Debianin edustamiin asioihin uskovien kehittäjien houkuttelemiseksi Debian-projekti on julkaissut joukon dokumentteja, jotka valottavat arvojamme ja opastavat siihen, mitä Debian-kehittäjänä toimiminen tarkoittaa. * Debianin yhteisösopimus on ilmoitus Debianin sitoutumisesta vapaiden ohjelmien yhteisöön. Jokainen, joka sitoutuu noudattamaan yhteisösopimusta, voi ryhtyä ylläpitäjäksi. Kaikki ylläpitäjät voivat esittää uusia ohjelmistoja lisättäväksi Debianiin -- sillä edellytyksellä, että ne täyttävät Debianin ehdot vapaudesta ja ohjelmapaketit noudattavat laatustandardeja. * Debianin vapaiden ohjelmien ohjeisto on selkeä ja kattava esitys Debianin ehdoista vapaille ohjelmille. Sillä on suuri vaikutusvalta vapaiden ohjelmien liikkeessä, ja se antoi perustan julistukselle The Open Source Definition. * Debianin linjan kuvaus on laaja määritelmä Debian-projektin laatuvaatimuksista. Debian-kehittäjät osallistuvat myös joukkoon muita projekteja: jotkin niistä liittyvät Debianiin, kun taas toiset Linuxiin ja koko yhteisöön yleensä, esim.: * Linux Standard Base -projektin tavoitteena on GNU/Linux-järjestelmän perustan standardoiminen, jotta kolmannen osapuolen ohjelmisto- ja laitesuunnittelijat voisivat helpommin tehdä ohjelmia ja laiteajureita kaikille Linuxeille eikä vain tietylle GNU/Linux-jakelulle. * Filesystem Hierarchy Standard (FHS) pyrkii standardoimaan tiedostojen sijoittelun Linuxin tiedostojärjestelmässä. FHS auttaa ohjelmien kehittäjiä keskittymään ohjelmien suunnitteluun eikä pohtimaan miten ohjelmapaketti asennetaan eri GNU/Linux-jakeluissa. * Debian Jr. on Debianin sisäinen projekti varmistamaan Debianilla olevan tarjottavaa nuorimmille käyttäjille. Yleisempää tietoa Debianista löytyy Debianin usein kysytyistä kysymyksistä. 1.2. Mitä GNU/Linux on? Linux on käyttöjärjestelmä: joukko ohjelmia tietokoneen käyttämiseen ja muiden ohjelmien käynnistämiseen. Käyttöjärjestelmä koostuu erilaisista perusohjelmista, joita tietokone tarvitsee lähettääkseen tietoa ja vastaanottaakseen komentoja käyttäjiltä; tiedon lukemiseen ja kirjoittamiseen kiintolevyille, nauhoille ja tulostimille; muistinhallintaan; ja muiden ohjelmien käynnistämiseen. Käyttöjärjestelmän tärkein osa on ydin. GNU/Linux-järjestelmässä ydin on Linux. Muu järjestelmä koostuu ohjelmista, joista monet on kirjoittanut GNU-projekti tai ne on kirjoitettu GNU-projektia varten. Koska pelkkä Linux-ydin ei ole toimiva käyttöjärjestelmä, käytämme mieluummin termiä "GNU/Linux" tarkoittamaan järjestelmiä joista usein käytetään epätarkkaa nimeä "Linux". Linux on tehty käyttäen Unix-käyttöjärjestelmää mallina. Linux on alusta lähtien suunniteltu moniajoon ja monen käyttäjän järjestelmäksi. Jo näillä eväillä Linux erottuu muista tunnetuista käyttöjärjestelmistä. Linux on kuitenkin erilaisempi kuin ehkä kuvitteletkaan. Toisin kuin muut käyttöjärjestelmät, kukaan ei omista Linuxia. Suuren osan sen kehitystyöstä tekevät vapaaehtoiset palkatta. Myöhemmin GNU/Linuxina tunnetun järjestelmän kehitystyö aloitettiin vuonna 1984, kun Free Software Foundation aloitti vapaan Unixin kaltaisen käyttöjärjestelmän kehittämisen nimeltään GNU. GNU-projekti on kehittänyt kattavan valikoiman vapaita ohjelmatyökaluja käytettäväksi käyttöjärjestelmissä kuten Unix (tm) ja Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä kuten Linux. Näillä työkaluilla käyttäjä voi tehdä töitä jokapäiväisistä hommista (kuten tiedostojen kopiointi tai poistaminen järjestelmästä) salatiedettä hipoviin (kuten ohjelmien kirjoittaminen ja kääntäminen tai tekstin muokkaus muokkaus kehittyneillä tekstureilla useissa tiedostomuodoissa). Vaikkakin useat ryhmät ja henkilöt ovat avustaneet Linuxin teossa, on suurin yksittäinen avustaja yhä Free Software Foundation, jonka luomuksia ovat paitsi useimmat Linuxissa käytettävät työkalut myös aate ja yhteisö jotka mahdollistivat Linuxin. Linux-ydin ilmaantui vuonna 1991 suomalaisen tietojenkäsittelytieteen opiskelijan Linus Torvaldsin julkistaessa varhaisen version Minixin ytimen korvaajasta Usenetin uutisryhmässä comp.os.minix. Lisää tietoa löytyy Linux Internationalin Linuxin historia -sivulta. Linus Torvalds jatkaa satojen kehittäjien työn koordinoimista apunaan muutama luotettu alainen. linux-kernel -sähköpostilistan keskusteluista tehdään erinomainen jokaviikkoinen yhteenveto sivulle Kernel Traffic. Lisää tietoa linux-kernel -sähköpostilistasta löytyy listan usein kysyttyjen kysymysten luettelosta. Linuxin käyttäjät voivat hyvin vapaasti valita ohjelmansa. Esimerkiksi komentotulkkeja on tusina erilaista ja graafisia työpöytiä useita. Tämä valinnan vapaus on usein hämmentävää muiden käyttöjärjestelmien käyttäjille, jotka eivät ole tottuneet pitämään komentotulkkia tai työpöytää valinnaisina. Linux on myös vähemmän herkkä kaatumaan, parempi usean ohjelman ajamisessa samaan aikaan ja tietoturvallisempi kuin monet käyttöjärjestelmät. Näillä avuilla Linux on nopeimmin yleistyvä käyttöjärjestelmä palvelinkäytössä. Viime aikoina Linux on lisännyt suosiotaan myös koti- ja yrityskäytössä. 1.3. Mitä on Debian GNU/Linux? Debian-filosofian ja -menettelytapojen yhdistäminen GNU-työkaluihin, Linux-ytimeen ja muihin tärkeisiin vapaisiin ohjelmiin on johtanut tähän ainutlaatuiseen ohjelmistojakeluun, joka tunnetaan nimellä Debian GNU/Linux. Jakelu on muodostettu suuresta joukosta ohjelmistopaketteja. Jokainen paketti koostuu suorituskelpoisista ohjelmista, komentotiedostoista, ohjeistoista ja asetustiedoista. Jokaisella paketilla on ylläpitäjä, jolla on päävastuu paketin pitämisestä ajan tasalla, vikailmoitusten seuraamisesta ja yhteydenpidosta ohjelman tekijöiden kanssa. Debianin käyttäjien suuri määrä yhdessä vianseurantajärjestelmän kanssa varmistaa vikojen nopean löytymisen ja korjaamisen. Yksityiskohtiin paneutumisen ansiosta Debian-jakelu on korkealaatuinen, vakaa ja skaalautuva. Asennuksista on moneen lähtöön: pelkistetyistä palomuureista työpöydän tieteellisiin työasemiin ja suorituskykyisiin verkkopalvelimiin. Debianin teknisen erinomaisuuden ja tiukan sitoutumisen Linux-yhteisön odotuksiin ja tarpeisiin ansiosta se on erityisen suosittu edistyneempien käyttäjien keskuudessa. Debian oli esimerkiksi ensimmäinen Linux-jakelu jossa oli paketinhallintajärjestelmä, jolla ohjelmien asennus ja poistaminen oli helppoa. Se oli myös ensimmäinen Linux-jakelu joka voitiin päivittää asentamatta uudelleen. Debian jatkaa Linux-kehityksen johdossa. Debianin kehitysprosessi on esimerkki vapaiden ohjelmien kehitysmallin erinomaisesta toimimisesta -- jopa hyvin vaativissa kohteissa kuten kokonaisen käyttöjärjestelmän toteuttaminen ja ylläpito. Selkein ero Debianin ja muiden Linux-jakeluiden välillä on paketinhallintajärjestelmä. Näillä työkaluilla Debian-järjestelmän ylläpitäjä hallitsee täydellisesti järjestelmään asennetut paketit. Ylläpitäjä voi asentaa yksittäisen paketin tai päivittää automaattisesti koko käyttöjärjestelmän. Yksittäisen paketin päivittymisen voi myös estää. Paketinhallinnalle on jopa mahdollista kertoa itse käännetyistä ohjelmista ja niiden toteuttamista riippuvuuksista. Debianin palvelimet tarkistavat asennuspalvelimelle siirrettyjen pakettien tulevan paketin rekisteröidyltä ylläpitäjältä. Näin asentamaasi Debian-järjestelmää suojataan "troijalaisilta" ja muilta haittaohjelmilta. Debianin ylläpitäjät myöskin pyrkivät huolellisesti tekemään pakettiensa asetukset tietoturvallisiksi. Kun tietoturvavikoja ilmenee jaetuissa paketeissa, korjaukset ovat yleensä saatavilla hyvin nopeasti. Debianin yksinkertaisten päivitysmahdollisuuksien ansiosta tietoturvapäivitykset voidaan noutaa ja asentaa automaattisesti Internetistä. Ensisijainen ja paras tapa saada tukea Debian GNU/Linux -järjestelmälle ja tietojen vaihtoon Debianin kehittäjien kanssa ovat Debian-projektin ylläpitämät lukuisat sähköpostilistat (tätä kirjoitettaessa listoja on yli 215). Yhden tai useamman listan tilaaminen sujuu helpoimmin Postilistoille liittyminen -sivulla täyttämällä lomake. 1.4. Debianin hankkiminen Tietoa Debian GNU/Linux -jakelun noutamisesta Internetistä tai Debian-romppujen ostopaikoista löytyy Debianin hankkiminen -sivulta. Luettelo asennuspalvelimen kopioista sisältää kaikki Debianin viralliset peilikopiot, joista on helppo valita lähin. Debian voidaan päivittää asennuksen jälkeen hyvin helposti. Asennus avustaa asetuksien teossa siten, että päivitykset voi tehdä asennuksen jälkeen jos tarvetta on. 1.5. Tämän ohjeen uusimman version hankkiminen Tätä ohjetta muokataan jatkuvasti. Muista tarkistaa Debianin version 4.0 sivuilta viimeisimmät tiedot Debianin 4.0 Debian GNU/Linux -julkaisusta. Tämän asennusohjeen päivitettyjä versioita on saatavilla myös virallisilta asennusohjeen sivuilta. 1.6. Tämän ohjeen rakenne Tämä ohje on tarkoitettu käsikirjaksi ensimmäistä kertaa Debiania käyttäville. Lukijan asiantuntemuksen tasosta pyritään olettamaan mahdollisimman vähän. Lukijalla oletetaan kuitenkin olevan perustiedot tietokoneensa laitteiden toiminnasta. Asiantuntevat käyttäjätkin löytänevät kiinnostavia tiedonjyväsiä ohjeesta, muun muassa asennuksen vähimmäiskoosta, Debianin asennusjärjestelmän tukemista laitteista ja niin edelleen. Asiantuntevien käyttäjien kannattaa selailla ohjeesta kiinnostavia kohtia. Pääpiirteissään tämä ohje on tarkoitettu luettavaksi järjestyksessä, jolloin asennus käydään läpi vaiheittain alusta loppuun. Tässä ovat Debian GNU/Linuxin asennuksen vaiheet ja tämän ohjeen vastaavat luvut: 1. Katso luvataanko asentimen toimivan laitteistollesi: Luku 2, Laitteistovaatimukset. 2. Tee varmuuskopiot, mahdollinen asennussuunnitelma ja laitteiston asetusten säätö ennen Debianin asentamista, luvussa Luku 3, Ennen Debian GNU/Linuxin asennusta. Jos järjestelmässä käytetään monikäynnistystä, on kiintolevylle ehkä järjestettävä tilaa Debianin tarvitsemille levyosioille. 3. Luvun Luku 4, Asennustaltioiden hankkiminen avulla löydät käytettävän asennustavan tarvitsemat asennustiedostot. 4. Luku 5, Asennusjärjestelmän käynnistäminen kertoo asennusjärjestelmän käynnistämisestä. Luvussa käsitellään myös vianetsintää jos tässä vaiheessa vaikkapa pulmia ilmenisi. 5. Varsinainen asennus tehdään luvun Luku 6, Debianin asentimen käyttö ohjeilla. Tässä vaiheessa tehtävää on: kielen valinta; oheislaitteiden ajurien asetukset; verkkoasetukset, jotta loput asennustiedostot voidaan noutaa suoraan Debianin palvelinkoneelta (kun ei asenneta rompulta); kiintolevyjen osiointi; perusjärjestelmän asennus; sekä tehtävien valinta ja asennus. (Perustietoa levyosioiden teosta on luvussa Liite C, Osiot Debianille.) 6. Käynnistä vasta asennettu perusjärjestelmä, luvussa Luku 7, Asennetun Debian-järjestelmän käynnistäminen. Kun järjestelmän asennus on valmis, voidaan lukea luku Luku 8, Mitä seuraavaksi?. Luvusta ilmenee mistä löytyy lisätietoa Linuxista ja Debianista ja miten ydin vaihdetaan. Lopuksi luvussa Liite E, Hallinnolliset tiedot on tietoa tästä ohjeesta ja osallistumisesta ohjeen kirjoittamiseen. 1.7. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöehdoista Olet varmaankin lukenut joitakin useimpien kaupallisten ohjelmien mukana tulevista käyttöehdoista -- tavallisesti ohjelmasta saa käyttää yhtä kopiota yhdellä tietokoneella. Tämän järjestelmän käyttöehdot eivät ole lainkaan samanlaiset. Olisi jopa hyväkin jos käyttäjä asentaisi kopion ohjelmasta jokaiseen tietokoneeseen koulussa tai työpaikalla. Lainaa asennustaltio kavereillesi ja auta heitä asentamaan se tietokoneelleen! Voit jopa tehdä tuhansia kopioita myytäväksi; tosin muutamia reunaehtoja on. Järjestelmän asentamisen ja käytön vapaus on suoraa seurausta Debianin perustana olevista vapaista ohjelmista. Vapaa ohjelma ei tarkoita etteikö ohjelma olisi tekijänoikeuden alaista materiaalia, eikä se pakota jakamaan ohjelmiston asennusromppuja ilmaiseksi. Vapaissa ohjelmistoissa yksittäisten ohjelmien käyttöehdot eivät vaadi maksamaan ohjelmien jakelusta tai käytöstä. Vapaata ohjelmistoa voi myös kuka tahansa paitsi laajentaa, sovittaa ja muokata, myös jakaa muuttamaansa ohjelmaa. Huomaa Debian-projekti tarjoaa myönnytyksenä käyttäjilleen muutamia paketteja jotka eivät ole projektin määritelmän mukaan vapaita. Nämä paketit eivät kuitenkaan ole mukana virallisessa pääjakelussa vaan ovat saatavilla vain contrib tai non-free jakeluista Debianin asennuspalvelimilta tai rompuilta; katso Debian VUKK kohdasta "The Debian FTP archives" lisätietoja asennuspalvelimen rakenteesta ja sisällöstä. Monien järjestelmän ohjelmien käyttöehtona on GNU yleinen lisenssi (General Public Licence), johon usein viitataan vain nimellä"GPL". GPL vaatii jaettavaksi myös ohjelman lähdekoodin aina kun ohjelman suorituskelpoista versiota levitetään ja käyttöehtojen takaavan kaikille käyttäjille oikeuden muokata ohjelmistoa. Tämän ehdon ansiosta kaikkien tuollaisten ohjelmien lähdekoodi^[1] on saatavilla Debian-järjestelmässä. Muunkinlaisia tekijänoikeusilmoituksia ja ohjelmien käyttöehtoja on käytössä Debianissa olevissa ohjelmissa. Tekijänoikeudet ja käyttöehdot jokaiselle asennetulle paketille löytyvät tiedostosta /usr/share/doc/paketin-nimi/ copyright . Lisää tietoa käyttöehdoista ja ohjelmiston riittävästä vapaudesta liitettäväksi Debianin pääjakeluun löytyy Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeistosta (DFSG). Tärkein tämän ohjelmiston mukana tuleva oikeudellinen ilmoitus on ettei mitään takuuta ole. Ohjelmoijat ovat tehneet ohjelmiston hyödyttämään yhteisöä. Mitään takeita ei anneta ohjelmiston soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Koska ohjelmisto on vapaa on käyttäjällä kuitenkin mahdollisuus muokata ohjelmistoa tarpeisiinsa -- ja nauttia muiden käyttäjien tekemistä parannuksista. -------------- ^[1] Ohjeet Debianin lähdekoodipakettien löytämiseen, purkamiseen ja suorituskelpoisten ohjelmien koostamiseen löytyvät Debian VUKK:sta kohdasta "Basics of the Debian Package Management System". Luku 2. Laitteistovaatimukset Sisällys 2.1. Tuetut laitteet 2.1.1. Tuetut laitealustat 2.1.2. Tuetut suorittimet, emolevyt ja näytönohjaimet 2.1.3. Tuetut näytönohjaimet 2.1.4. Moniprosessorijärjestelmät 2.2. Asennustaltiot 2.2.1. CD-ROM/DVD-ROM 2.2.2. Kiintolevy 2.2.3. Verkko 2.2.4. Un*x- tai GNU-järjestelmä 2.2.5. Tuetut massamuistit 2.3. Oheislaitteet ja muu laitteisto 2.4. Miten hankitaan laitteita erityisesti GNU/Linuxia varten 2.4.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita 2.5. Muistivaatimukset ja levytilan tarve 2.6. Verkkolaitteet 2.6.1. Laiteohjelmistoa tarvitsevat ajurit Tässä luvussa on tietoa laitteista joilla pääsee alkuun Debianin kanssa. Mukana on myös viitteitä lisätietoon GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista. 2.1. Tuetut laitteet Debianin laitevaatimukset eivät ole ankarampia kuin Linuxin ytimen ja GNU-työkalusarjan vaatimukset. Niinpä kaikki laitealustat joille on siirretty Linux-ydin, libc, gcc, jne, ja joille on olemassa Debianin siirros, kelpaavat Debianille. Debianin Siirrokset-sivulta osoitteessa http://www.debian.org/ports /alpha/ löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa laitealustan Alpha järjestelmistä joissa Debiania on kokeiltu. Tässä luvussa ei kerrota kaikkia laitealustan Alpha tuettuja laitteistokokoonpanoja, vaan kerrotaan yleisempää tietoa ja annetaan viitteet joista lisätietoa löytyy. 2.1.1. Tuetut laitealustat Debianin versio 4.0 tukee kahtatoista suoritinperhettä ja kunkin suoritinperheen useaa "suoritinmallia". +-----------------------------------------------------------------------------+ | Suoritinperhe | Nimi | Suoritinarkkitehtuuri | Malli | | | Debianissa | | | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| |Intel x86-koneet |i386 |  |  | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| |AMD64 & Intel EM64T|amd64 |  |  | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| |DEC Alpha |alpha |  |  | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |Netwinder ja CATS |netwinder | | | |---------------------------+--------------| | | |Intel IOP32x |iop32x | |ARM ja StrongARM |arm |---------------------------+--------------| | | |Intel IXP4xx |ixp4xx | | | |---------------------------+--------------| | | |RiscPC |rpc | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |PA-RISC 1.1 |32 | |HP PA-RISC |hppa |---------------------------+--------------| | | |PA-RISC 2.0 |64 | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| |Intel IA-64 |ia64 |  |  | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |SGI IP22 (Indy/Indigo 2) |r4k-ip22 | | | |---------------------------+--------------| | | |SGI IP32 (O2) |r5k-ip32 | |MIPS (big endian) |mips |---------------------------+--------------| | | |Broadcom BCM91250A (SWARM) |sb1-bcm91250a | | | |---------------------------+--------------| | | |Broadcom BCM91480B (BigSur)|sb1a-bcm91480b| |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |Cobalt |cobalt | | | |---------------------------+--------------| | | | |r4k-kn04 | |MIPS (little | |DECstation |--------------| |endian) |mipsel | |r3k-kn02 | | | |---------------------------+--------------| | | |Broadcom BCM91250A (SWARM) |sb1-bcm91250a | | | |---------------------------+--------------| | | |Broadcom BCM91480B (BigSur)|sb1a-bcm91480b| |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |Atari |atari | | | |---------------------------+--------------| | | |Amiga |amiga | | | |---------------------------+--------------| | | |68k Macintosh |mac | |Motorola 680x0 |m68k |---------------------------+--------------| | | | |bvme6000 | | | | |--------------| | | |VME |mvme147 | | | | |--------------| | | | |mvme16x | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |CHRP |chrp | |IBM/Motorola | |---------------------------+--------------| |PowerPC |powerpc |PowerMac |pmac | | | |---------------------------+--------------| | | |PReP |prep | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |sun4m |sparc32 | | | |---------------------------+--------------| |Sun SPARC |sparc |sun4u | | | | |---------------------------|sparc64 | | | |sun4v | | |-------------------+--------------+---------------------------+--------------| | | |IPL VM-lukijalta ja |generic | |IBM S/390 |s390 |DASD:ltä | | | | |---------------------------+--------------| | | |IPL nauhalta |tape | +-----------------------------------------------------------------------------+ Tässä ohjeessa käsitellään asennusta Alpha-laitealustalle. Muiden Debianin tukemien laitealustojen tietoja kannattaa etsiä Debianin Siirrokset-sivuilta. 2.1.2. Tuetut suorittimet, emolevyt ja näytönohjaimet Kaikki tiedot tuetuista DEC Alpha -koneista löytyy ohjeesta Linux Alpha HOWTO. Tämän luvun on tarkoitus kertoa käynnistystaltioiden tukemista järjestelmistä. Alpha-koneet jaetaan erilaisiin järjestelmätyyppeihin koska emolevyjä ja piirisarjoja on useita sukupolvia. Erilaiset järjestelmät ("laitemallit") on usein rakennettu tyystin eri tavoilla ja ominaisuudetkin vaihtelevat. Näin ollen asennus ja erityisesti tietokoneen käynnistäminen vaihtelee järjestelmittäin. Seuraavassa taulukossa luetellaan Debianin asennusjärjestelmän tukemat laitemallit. Taulukosta ilmenee myös näiden laitemallien koodinimi. Tämä koodinimi on tiedettävä kun varsinaista asennusta aloitetaan: +-----------------------------------------------------------------------------+ | Laitteiston tyyppi | Koodinimet |MILO otos| |------------------------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 500 5/266.300 |Maverick |alcor | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 500 5/333...500|Bret |alcor | |ALCOR |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 600/266...300 |Alcor |alcor | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 600/300...433 |XLT |xlt | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| |BOOK1 |AlphaBook1 (laptop) |Alphabook1/Burns |book1 | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 200 4/100...166|Mustang |avanti | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 200 4/233 |Mustang+ |avanti | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 205 4/133...333|LX3 |avanti | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 250 4/300 |M3+ |avanti | |AVANTI |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 255 4/133...333|LX3+ |avanti | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 300 4/266 |Melmac |avanti | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 400 4/166 |Chinet |avanti | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 400 4/233...300|Avanti |avanti | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaPC164 |PC164 |pc164 | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaPC164-LX |LX164 |lx164 | |EB164 |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaPC164-SX |SX164 |sx164 | | |----------------------------+------------------------+---------| | |EB164 |EB164 |eb164 | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaPC64 |Cabriolet |cabriolet| | |----------------------------+------------------------+---------| |EB64+ |AlphaPCI64 |Cabriolet |cabriolet| | |----------------------------+------------------------+---------| | |EB64+ |EB64+ |eb64p | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |EB66 |EB66 |eb66 | |EB66 |----------------------------+------------------------+---------| | |EB66+ |EB66+ |eb66p | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |DEC 2000 Model 300(S) |Jensen |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| |JENSEN |DEC 2000 Model 500 |Culzen |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |DECpc 150 |Jensen |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 433a |Miata |miata | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 433au |Miata |miata | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 466au |Miata |miata | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 500a |Miata |miata | |MIATA |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 500au |Miata |miata | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 550au |Miata |miata | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 600a |Miata |miata | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Personal WorkStation 600au |Miata |miata | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000 4/200 |Mikasa |mikasa | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000 4/233..266 |Mikasa+ |mikasa | |MIKASA |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000 5/300 |Mikasa-Pinnacle |mikasa | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000 5/300 |Mikasa-Primo |mikasa | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |UP1000 |Nautilus |-- | |NAUTILUS |----------------------------+------------------------+---------| | |UP1100 |Galaxy-Train/Nautilus |-- | | | |Jr. | | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AXPpci33 |Noname |noname | |NONAME |----------------------------+------------------------+---------| | |UDB |Multia |noname | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000A 4/ |Noritake |-- | | |233...266 | | | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000A 5/300 |Noritake-Pinnacle |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1000A 5/ |Noritake-Primo |-- | | |333...500 | | | |NORITAKE |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 800 5/333...500 |Corelle |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaStation 600 A |Alcor-Primo |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Digital Server 3300 |Corelle |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Digital Server 3300R |Corelle |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| |PLATFORM 2000|P2K |P2K |p2k | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 1200 5/xxx |Tincup/DaVinci |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 4000 5/xxx |Wrangler/Durango |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| |RAWHIDE |AlphaServer 4100 5/xxx |Dodge |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Digital Server 5300 |Tincup/DaVinci |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Digital Server 7300 |Dodge |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |DeskStation AlphaPC164-UX |Ruffian |ruffian | | |----------------------------+------------------------+---------| | |DeskStation RPL164-2 |Ruffian |ruffian | | |----------------------------+------------------------+---------| | |DeskStation RPL164-4 |Ruffian |ruffian | |RUFFIAN |----------------------------+------------------------+---------| | |DeskStation RPX164-2 |Ruffian |ruffian | | |----------------------------+------------------------+---------| | |DeskStation RPX164-4 |Ruffian |ruffian | | |----------------------------+------------------------+---------| | |Samsung AlphaPC164-BX |Ruffian |ruffian | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 2000 4/xxx |Demi-Sable |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 2000 5/xxx |Demi-Gamma-Sable |-- | |SABLE |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 2100 4/xxx |Sable |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer 2100 5/xxx |Gamma-Sable |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| |TAKARA |21164 PICMG SBC |Takara |takara | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS15 |HyperBrick2 |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS25 |Granite |-- | |TITAN |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer ES45 |Privateer |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |TUNTEMATON |Yukon |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS10 |Webbrick |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS10L |Slate |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS20 |Catamaran/Goldrush |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS20E |Goldrack |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer DS20L |Shark |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer ES40 |Clipper |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| |TSUNAMI |DP264 |DP264 |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |SMARTengine 21264 PCI/ISA |Eiger |-- | | |SBC | | | | |----------------------------+------------------------+---------| | |TUNTEMATON |Warhol |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |TUNTEMATON |Windjammer |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |UP2000 |Swordfish |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |XP1000 |Monet/Brisbane |-- | | |----------------------------+------------------------+---------| | |XP900 |Webbrick |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer GS160 |Wildfire |-- | |WILDFIRE |----------------------------+------------------------+---------| | |AlphaServer GS320 |Wildfire |-- | |-------------+----------------------------+------------------------+---------| |XL |XL-233...266 |XL |xl | +-----------------------------------------------------------------------------+ Tiettävästi Debian etch tukee asennusta kaikille alphan laitemalleille lukuunottamatta vain ARC:lle olevia Ruffian- ja XL-malleja sekä Titan-mallia, joka vaatii muutoksen ytimen käännösvalitsimiin. 2.1.3. Tuetut näytönohjaimet Debianin tuki graafisille käyttöliittymille määräytyy pohjana olevan X.Org:n X11-järjestelmän tuesta. Useimmat AGP-, PCI- ja PCIe-näytönohjaimet toimivat X.Org:lla. Yksityiskohtainen tieto tuetuista grafiikkaväylistä, näytönohjaimista, näytöistä ja osoitinlaitteista löytyy osoitteesta http:// xorg.freedesktop.org/. Debianin versiossa 4.0 on X.Org versio 7.1. 2.1.4. Moniprosessorijärjestelmät Monen suorittimen tuki -- kutsutaan myös nimellä "symmetric multiprocessing" eli SMP -- on saatavilla tälle arkkitehtuurille. Debianin julkaisun 4.0 vakioydin ei kuitenkaan tue SMP:tä. Tämän ei pitäisi estää asennusta, sillä vakiona oleva ei-SMP-ytimen pitäisi käynnistya monen suorittimen koneissa; tällöin ydin käyttää vain ensimmäistä suoritinta. Useammasta suorittimesta saadaan hyötyä vasta korvaamalla Debianin vakioydin. Jutustelua siitä miten tämä tehdään löytyy kohdasta Kohta 8.6, "Uuden ytimen kääntäminen". Tällä hetkellä (ytimen versio 2.6.18) SMP otetaan käyttöön valinnalla "Symmetric multi-processing support" ytimen asetusten osassa "General setup". 2.2. Asennustaltiot Tämä luku kertoo mitä eri asennustaltioita on käytettävissä Debianin asentamiseen. Esimerkiksi, jos tietokoneessa on levykeasema sitä voidaan käyttää Debianin asentamiseen. Asennustaltioille on omistettu kokonainen luku, Luku 4, Asennustaltioiden hankkiminen, joka luettelee kunkin taltion edut ja haitat. Lukija voi palata tähän kohtaan kun on lukenut tuon luvun. 2.2.1. CD-ROM/DVD-ROM Huomaa Kun tässä ohjeessa mainitaan "CD-ROM", tarkoitetaan sekä CD-ROM- että DVD-ROM-levyjä ja -asemia. Nämä teknologiat ovat sama asia käyttöjärjestelmän kannalta, lukuun ottamatta joitakin hyvin vanhoja epästandardeja CD-ROM-asemia, joissa ei ole SCSI- eikä IDE/ATAPI-liitäntää. Joillakin arkkitehtuureilla on mahdollista tehdä asennus rompulta. Laitteissa jotka voi käynnistää rompulta voidaan tehdä täysin levykkeetön asennus. Vaikka laite ei tukisikaan rompulta käynnistämistä, voidaan romppua käyttää muiden asennustapojen yhteydessä, kun laite on käynnistetty muulla tavoin; katso Luku 5, Asennusjärjestelmän käynnistäminen. Sekä SCSI- että IDE/ATAPI-romppuasemat ovat tuettuja suoritinperheellä Alpha, kunhan SRM-konsoli tukee ohjainta. Tämä sulkee pois monet lisätyt ohjainkortit, mutta useimpien yhdysrakenteisten IDE- ja SCSI-piirien ja laitevalmistajan toimittamien ohjainkorttien voi odottaa toimivan. SRM HOWTO kertoo onko laite tuettu SRM-konsolissa. 2.2.2. Kiintolevy Asennusjärjestelmän käynnistäminen suoraan kiintolevyltä on eräs vaihtoehto useissa suoritinperheissä. Tällöin on jonkin muun käyttöjärjestelmän ladattava asennin kiintolevylle. 2.2.3. Verkko Verkkoa voidaan käyttää asennuksen aikana asennuksessa tarvittavien tiedostojen noutamiseen. Verkon käyttö riippuu valittavasta asennustavasta ja vastauksista muutamiin asennuksen aikana kysyttäviin kysymyksiin. Asennusjärjestelmä tukee useimpia verkon liitäntätapoja (mukaan lukien PPPoE, mutta ei ISDN tai PPP), käyttäen joko HTTP:tä tai FTP:tä. Kun asennus on valmis, järjestelmän asetukset voidaan tehdä käyttämään ISDN:ää tai PPP:tä. Tietokone voidaan käynnistää myös verkosta. Levytön asennus, jossa käynnistetään paikallisverkosta ja NFS-liitetään kaikki paikalliset tiedostojärjestelmät, on toinen mahdollisuus. 2.2.4. Un*x- tai GNU-järjestelmä Jos koneessa ajetaan jotain muuta Unixin tapaista käyttöjärjestelmää, voidaan sitä käyttää Debian GNU/Linuxin asentamiseen käyttämättä Debianin asenninta, jonka käyttöohje tämä teos on. Tällainen asennus saattaa olla hyödyllinen jos koneen laitteisto ei muilla asennustavoilla ole tuettu tai jos konetta ei voi ajaa alas asennuksen ajaksi. Kiinnostuneille löytyy lisätietoa Kohta D.3, "Debian GNU/Linuxin asentaminen Unix/Linux-järjestelmästä.". 2.2.5. Tuetut massamuistit Debianin käynnistystaltioilla oleva ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa järjestelmässä. Harmittavasti tämä kasvattaa ytimen kokoa, johon tulee mukaan paljon ajureita joita sinun koneessasi ei tulla käyttämään (katso Kohta 8.6, "Uuden ytimen kääntäminen" miten voit tehdä oman ytimen). Tuki mahdollisimman laajalle laitejoukolle halutaan, jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. Kaikki Linux-ytimen tukemat massamuistit ovat tuettuja myös käynnistysjärjestelmässä. Tähän sisältyvät sekä SCSI- että IDE-levyt. Huomaa kuitenkin, ettei SRM-konsoli useissa laitteissa osaa käynnistää IDE-levyltä, ja että Jensen ei käynnisty levykkeeltä. (katso osoitteesta http:// www.alphalinux.org/faq/FAQ-9.html lisää tietoa Jensenin käynnistämisestä) 2.3. Oheislaitteet ja muu laitteisto Linus tukee suurta valikoimaa laitteita kuten hiiret, tulostimet, skannerit, PCMCIA- ja USB-laitteet. Useimpia näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmää asennettaessa. 2.4. Miten hankitaan laitteita erityisesti GNU/Linuxia varten Useat myyjät toimittavat laitteita joissa on Debian tai muu GNU/Linux-jakelu esiasennettuna. Mahdollisesti palvelusta on maksettava lisähintaa, mutta sillä saa jonkinlaisen mielenrauhan, kun voi varmistua laitteiston olevan hyvin tuettu GNU/Linuxissa. Olitpa ostamassa esiasennettua Linux-konetta tai konetta ilman käyttöjärjestelmää, tai jopa käytettyä tietokonetta, on aina tärkeää tarkistaa onko laitteille tuki Linux-ytimessä. Tarkista onko laitteisto mainittu yllä olevissa viitteissä. Kerro myyjälle ostavasi Linux-järjestelmää. Tue Linux-ystävällisiä laitevalmistajia. 2.4.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita Jotkut laitevalmistajat eivät yksinkertaisesti suostu kertomaan meille miten heidän laitteilleen kirjoitetaan laiteajuri. Toiset eivät näytä laitedokumentteja ilman salassapitosopimusta, joka estäisi Linuxin lähdekoodin julkaisemisen. Koska emme ole päässeet lukemaan näiden laitteiden dokumentaatiota, ne eivät toimi Linuxissa. Voit auttaa pyytämällä tällaisten laitteiden valmistajia julkaisemaan dokumentaation. Jos riittävän moni kysyy, valmistajat huomaavat vapaiden ohjelmien käyttäjien olevan tärkeä markkinasegmentti. 2.5. Muistivaatimukset ja levytilan tarve On oltava ainakin 32MB muistia ja 500MB levytilaa. Huomaa näiden olevan nippa nappa riittävät koot. Järkeviä vaatimuksia on Kohta 3.4, "Vähimmäisvaatimukset laitteistolle". 2.6. Verkkolaitteet Melkein kaikilla Linux-ytimen tukemilla verkkokortteilla (NIC) pitäisi olla tuki myös käynnistyslevyillä. Laiteajuri saattaa olla moduuli, joka tavallisesti ladataan automaattisesti. 2.6.1. Laiteohjelmistoa tarvitsevat ajurit Asennusjärjestelmä ei tällä hetkellä tue laiteohjelmiston noutamista. Tämä tarkoittaa, että mikään verkkokortti jonka ajuri vaatii laiteohjelmiston lataamista ei ole oletusarvoisesti tuettu. Jos mitään muuta verkkokorttia ei ole käytettävissä asennuksen aikana, on Debian GNU/Linuxin asentaminen silti mahdollista viralliselta romppu- tai DVD-otokselta. Käytä valintaa joka jättää verkkoasetukset tekemättä ja asenna käyttäen vain rompulla/DVD:llä olevia paketteja. Voit sitten asentaa tarvittavan ajurin ja laiteohjelmiston kun asennus on valmis (uudelleenkäynnistyksen jälkeen) ja tehdä verkon asetukset itse. Huomaa, että laiteohjelmisto ei ehkä ole samassa paketissa kuin ajuri eikä ehkä ole saatavilla Debian GNU/Linuxin pääjakelusta. Jos itse ajuri on tuettu, saattaa olla mahdollista näyttää verkkokorttia myös asennuksen aikana kopioimalla laiteohjelmisto joltain taltiolta hakemistoon / usr/lib/hotplug/firmware. Älä unohda kopioida laiteohjelmistoa samaan paikkaan myös asennettavassa järjestelmässä ennen uudelleenkäynnistystä asennuksen lopussa. Luku 3. Ennen Debian GNU/Linuxin asennusta Sisällys 3.1. Katsaus asennusprosessiin 3.2. Ota varmuuskopiot koneen tiedoista! 3.3. Tarvittavat tiedot 3.3.1. Ohjeet 3.3.2. Laitetietojen löytäminen 3.3.3. Laitteiden yhteensopivuus 3.3.4. Verkkoasetukset 3.4. Vähimmäisvaatimukset laitteistolle 3.5. Monikäynnistettävän koneen osiointi etukäteen 3.5.1. Osiointi Tru64 Unixissa 3.5.2. Osiointi Windows NT:ssä 3.6. Laiteasetukset ja käyttöjärjestelmän asetukset ennen asennusta Tässä luvussa käsitellään Debianin asentamisen valmistelevia toimia, jotka tehdään ennen kuin asenninta edes käynnistetään. Tähän kuuluvat varmuuskopioiden ottaminen, tietojen kerääminen laitteistosta ja tarvittavan tiedon etsiminen. 3.1. Katsaus asennusprosessiin Ensin huomio uudelleenasennuksista. Tilanne joka vaatisi Debianin asentamisen kokonaan uudelleen on hyvin harvinainen; ehkäpä kiintolevyn mekaaninen hajoaminen olisi tyypillisin tapaus. Useiden paljon käytettyjen käyttöjärjestelmien kanssa voidaan joutua asentamaan alusta asti kun on tapahtunut vakava virhe tai kun päivitetään uuteen käyttöjärjestelmän versioon. Vaikka täysin uutta asennusta ei tarvitsisikaan tehdä, joutuu usein asentamaan käytetyt ohjelmat uudelleen, jotta ne toimisivat kunnolla uudessa käyttöjärjestelmässä. Käytettäessä Debian GNU/Linuxia, on paljon todennäköisempää, että vikatilanteessa käyttöjärjestelmä voidaan korjata eikä sitä tarvitse asentaa uudelleen. Päivitykset eivät koskaan vaadi kaiken asentamista uudelleen; Debian osaa aina päivittää itse itsensä. Lisäksi ohjelmat ovat melkein aina yhteensopivia peräkkäisissä Debianin julkaisuissa. Jos ohjelman uusi versio vaatii uudempia tukiohjelmia, Debianin paketointijärjestelmä varmistaa kaikkien tarpeellisten ohjelmien löytyvän ja tulevan asennetuiksi automaattisesti. Korostetaan vielä, että paljon työtä on tehty, jotta uuudelleen asennus ei olisi välttämätöntä, joten uudelleenasennusta olisi pidettävä viimeisenä vaihtoehtona. Asenninta ei ole tarkoitettu uudelleenasennukseen jo asennetun järjestelmän päälle. Tässä on luettelo asennusprosessin vaiheista: 1. Siltä levyltä johon asennetaan pitäisi kopioda kaikki tiedot varmuuskopioksi. 2. Kerää tietoja tietokoneesta ja kaikki tarvittavat ohjeet ennen kuin asennus aloitetaan. 3. Luo Debianille osioitavaksi kelpaavaa tilaa kiintolevylle. 4. Etsi ja/tai nouda asennusohjelmisto ja tietokoneen tarvitsemat erikoisajurit (asennettaessa Debian-rompulta ei erikoisajureista tarvitse välittää) 5. Valmistele käynnistysnauhat/-levykkeet tai USB-muistit, tai tallenna käynnistystiedostot kiintolevylle (asennettaessa Debian-rompulta voidaan useimmiten käynnistää rompulta). 6. Käynnistä asennusjärjestelmä. 7. Valitse asennuskieli. 8. Käynnistä Ethernetliitäntä, jos se on käytettävissä. 9. Luo ja liitä ne osiot joihin Debian asennetaan. 10. Katsele kun automaattisesti noudetaan/asennetaan peruskokoonpano tai sen asetukset tehdään. 11. Asenna käynnistyslatain käynnistämään Debian GNU/Linux ja/tai tietokoneen vanha käyttöjärjestelmä. 12. Käynnistää uusi asennettu järjestelmä ensimmäistä kertaa. Jos asennuksen aikana tulee pulmia, auttaa kun tietää mitkä paketit ovat mukana missäkin vaiheessa. Esitellään tämän asennusdraaman pääosia näyttelevät ohjelmat: Tämä ohje on pääasiassa Debianin asentimen, debian-installer, käyttöohje. Asennin tunnistaa laitteiston ja lataa sopivat ajurit, tekee verkkoasetukset dhcp-client:n avulla, käynnistää debootstrapin asentamaan peruskokoonpanon paketit ja käynnistää taskselin, jonka avulla valitaan lisää ohjelmia asennettavaksi. Useat muut ohjelmat näyttelevät pienempiä osia tässä prosessissa, mutta debian-installerin työ on päättynyt, kun uusi järjestelmä käynnistetään ensimmäisen kerran. Järjestelmää voi sovittaa omiin tarpeisiinsa valitsemalla taskselin avulla erilaisia esimääriteltyjä ohjelmakokoelmia, kuten webbipalvelin tai työpöytäympäristö. Yksi tärkeä valinta asennuksen aikana on päättää, asennetaanko graafinen työpöytäympäristö, joka muodostuu X Window -järjestelmästä ja yhdestä saatavilla olevasta graafisesta työpöytäympäristöstä. Jos ei valita asennettavaksi "Desktop environment", saadaan komentoriviltä käytettävä perusjärjestelmä. Desktop Environmentin (eli työpöytäympäristön) asentaminen on valinnaista, koska se vaatii varsin paljon levytilaa, ja koska useat Debian GNU /Linux järjestelmät ovat palvelinkoneita joissa ei oikeastaan ole lainkaan käyttöä graafiselle työpöytäympäristölle. On huomattava, että X Window -järjestelmä ja debian-installer ovat täysin erilliset järjestelmät, ja X Window on itse asiassa paljon monimutkaisempi. Tämän ohjeen piiriin ei kuulu X Window -järjestelmän asennus ja vianjäljitys. 3.2. Ota varmuuskopiot koneen tiedoista! Ennen kuin aloitat, muista ottaa varmuuskopio jokaisesta tietokoneella nyt olevasta tiedostosta. Jos tietokoneella on nyt vain esiasennettu käyttöjärjestelmä, on kiintolevy luultavimmin osioitava uudelleen jotta saadaan tilaa Debian GNU/Linuxille. Aina kun levy osioidaan on varauduttava kaikkien tietojen menetykseen, riippumatta siitä millä ohjelmalla osiot tehdään. Asennuksessa käytettävät ohjelmat ovat hyvin luotettavia ja useimmat ovat olleet vuosia käytössä; mutta ne ovat myös mahtiohjelmia ja lipsahdus voi tuhota paljon. Vaikka varmuuskopiot onkin otettu, ole varovainen ja mieti vastauksia ja toimintoja. Kaksi minuuttia miettimistä voi säästää tunteja tarpeetonta työtä. Tehtäessä monikäynnistystä on varmistuttava käsillä olevan kaikkien koneella olevien käyttöjärjestelmien asennustaltiot. Erityisesti kun käynnistyslevy osioidaan uudelleen, voidaan joutua asentamaan käyttöjärjestelmän käynnistyslatain uudelleen, tai useissa tapauksissa koko käyttöjärjestelmä ja kaikki muutetuilla osiolla olevat tiedostot. 3.3. Tarvittavat tiedot 3.3.1. Ohjeet 3.3.1.1. Asennusohje Ohje jota parhaillaan luet. Se on virallinen versio Debianin julkaisun etch Asennusohjeesta, saatavilla useina tiedostomuotoina ja käännöksinä. 3.3.1.2. Laitteiston ohjekirjat Sisältävät usein hyödyllistä tietoa laitteiston asetusten teosta ja käytöstä. * Linux/Alpha FAQ 3.3.2. Laitetietojen löytäminen Useissa tapauksissa asennin osaa automaattisesti tunnistaa laitteet. Mutta varmuuden vuoksi suositellaan tutustumista tietokoneen laitteisiin ennen asennusta. Laitetietoja voidaan kerätä seuraavista paikoista: * Jokaisen tietokoneen osan mukana tulleet käsikirjat. * Tietokoneen BIOS-asetusten ruudut. Ruudut näkee painamalla näppäinyhdistelmää tietokoneen käynnistyessä. Tarkista oikea näppäinyhdistelmä käsikirjasta. Se on usein Delete-näppäin. * Kunkin osan pakkauslaatikot. * Toisen käyttöjärjestelmän järjestelmäkomennot ja -työkalut, mukaan lukien tiedostoselaimen näytöt. Tällä tavalla löytyy tietoa erityisesti keskusmuistista ja kiintolevytilasta. * Järjestelmän pääkäyttäjä tai Internet-palveluntarjoaja. Näiltä tahoilta saa tietää verkkoasetukset ja sähköpostin asetukset. Taulu 3.1. Asennuksessa tarvittavat tiedot laitteista +-----------------------------------------------------------------------------+ | Laite | Mahdollisesti tarvittava tieto | |------------+----------------------------------------------------------------| | |Lukumäärä. | | |----------------------------------------------------------------| | |Niiden keskinäinen järjestys. | | |----------------------------------------------------------------| | |Ovatko ne IDE vai SCSI (useimmissa tietokoneissa IDE). | |Kiintolevyt |----------------------------------------------------------------| | |Käytettävissä oleva vapaa tila. | | |----------------------------------------------------------------| | |Osiot. | | |----------------------------------------------------------------| | |Osiot joihin muut käyttöjärjestelmät on asennettu. | |------------+----------------------------------------------------------------| | |Malli ja valmistaja. | | |----------------------------------------------------------------| | |Tuetut näyttötarkkuudet. | | |----------------------------------------------------------------| | |Vaakapoikkeutustaajuus. | |Näyttö |----------------------------------------------------------------| | |Pystypoikkeutustaajuus. | | |----------------------------------------------------------------| | |Tuettu värisyvyys (värien määrä). | | |----------------------------------------------------------------| | |Näytön koko. | |------------+----------------------------------------------------------------| | |Tyyppi: sarjahiiri, PS/2 tai USB. | | |----------------------------------------------------------------| | |Portti. | |Hiiri |----------------------------------------------------------------| | |Valmistaja. | | |----------------------------------------------------------------| | |Nappuloiden määrä. | |------------+----------------------------------------------------------------| | |Malli ja valmistaja. | |Verkko |----------------------------------------------------------------| | |Verkkoliitännän tyyppi. | |------------+----------------------------------------------------------------| | |Malli ja valmistaja. | |Tulostin |----------------------------------------------------------------| | |Tuetut tulostustarkkuudet. | |------------+----------------------------------------------------------------| | |Malli ja valmistaja. | | |----------------------------------------------------------------| |Näytönohjain|Käytettävissä oleva näyttömuisti. | | |----------------------------------------------------------------| | |Tuetut tarkkuudet ja värisyyvyydet (näitä tulisi verrata näytön | | |tukemiin). | +-----------------------------------------------------------------------------+ 3.3.3. Laitteiden yhteensopivuus Useat merkkituotteet toimivat Linuxissa ongelmitta. Lisäksi Linuxin laitetuki paranee päivittäin. Linux ei kuitenkaan vielä tue yhtä paljoa erilaisia laitteita kuin jotkin käyttöjärjestelmät. Laitteiston yhteensopivuus voidaan tarkistaa: * Etsimällä valmistajan webbisivulta uusia ajureita. * Lukemalla webbisivuilta tai käsikirjoista tietoa emuloinnista. Tuntemattomammat merkit saattavat joskus toimia tunnetumman merkin ajureilla tai asetuksilla. * Etsimällä suoritinperheelle omistautuneilta webbisivuilta luetteloa Linux-yhteensopivista laitteista. * Etsimällä Internetistä muiden käyttäjien kokemuksia. 3.3.4. Verkkoasetukset Jos tietokone on kytkettynä verkkoon 24 tuntia vuorokaudessa (ts. Ethernet tai vastaava liitäntä -- ei PPP-yhteys), olisi nämä asetukset kysyttävä verkon vastuuhenkilöltä. * Konenimi (tämän voi ehkä keksiä itse). * Verkkoaluenimi. * Tietokoneen IP-osoite. * Verkossa käytettävä verkon peitto. * Oletusyhdyskäytävän IP-osoite, jos verkossa on yhdyskäytävä. * Nimipalvelimena (DNS) käytettävä verkon kone. Jos verkon vastuuhenkilö kertoo DHCP-palvelimen olevan käytettävissä ja että sen käyttö on suositeltavaa, ei näitä tietoja tarvita, koska DHCP-palvelin tarjoaa tiedot asennuksen aikana suoraan tietokoneelle. Jos käytössä on langaton verkko, olisi vielä selvitettävä: * Langattoman verkon ESSID. * WEB-salausavain (jos käytössä). 3.4. Vähimmäisvaatimukset laitteistolle Kun tiedot laitteistosta on kerätty, tarkistetaan laitteiston sallivan halutun asennustavan. Käyttötarkoitus saattaa sallia laitteiston, joka ei täytä alla olevassa taulukossa mainittuja suosituksia. Useimmat käyttäjät kuitenkin turhautuvat jos jättävät huomiotta nämä suositukset. Taulu 3.2. Suositellut vähimmäisvaatimukset laitteistolle +----------------------------------------------------------------+ | Asennustapa |Muisti (vähintää)|Muisti (suositus)|Kiintolevy| |-----------------+-----------------+-----------------+----------| |Ei työpöytää |64 Mt |256 Mt |1 Gt | |-----------------+-----------------+-----------------+----------| |Työpöytäympäristö|64 Mt |512 Mt |5 Gt | +----------------------------------------------------------------+ Todelliset muistin vähimmäisvaatimukset ovat paljon pienemmät kuin tässä taulukossa mainitut luvut. Laitealusta vaikuttaa vähimmäisvaatimukseen, Debianin asennus on mahdollista niinkin pienellä muistilla kuin 20 Mt (s390:lle) tai 48 Mt (i386 ja amd64). Sama tilanne on levytilan tarpeessa, erityisesti jos asennettavat sovellukset valitaan tarkkaan; katso Kohta D.2, "Tehtävien vaatima levytila" jossa on lisätietoa levytilan tarpeesta. Graafista työpöytäympäristöä on mahdollista käyttää vanhoilla tai pienitehoisilla koneilla, mutta tällöin suositellaan asennettavaksi ikkunointiohjelma joka on vähemmän tehosyöppö kuin GNOME- tai KDE-työpöytäympäristöt; sopivia vaihtoehtoja ovat ainakin xfce4, icewm and wmaker, mutta muitakin on tarjolla. On melkein mahdotonta antaa yleisiä muistin tai levytilan kokovaatimuksia palvelinasennuksille, koska ne riippuvat niin paljon siitä mihin palvelinta käytetään. Muista, ettei näihin kokoihin sisälly muu tavallisesti koneessa oleva tieto, kuten käyttäjien tiedostot, sähköpostit ja muu tieto. On aina parasta varata omille tiedostoilleen ja tiedoilleen runsaasti tilaa. Näissä suosituksissa on huomioitu Debian GNU/Linuxin itse sujuvaan toimintaansa tarvitsema levytila. Erityisesti /var-osio sisältää paljon Debianin omaa tilatietoa tavallisten tietojen kuten lokitiedostojen lisäksi. Sovelluksen dpkg tiedostot (joissa on tiedot kaikista asennetuista paketeista) voivat helposti viedä 40 Mt. Lisäksi apt-get tallentaa noudetut paketit /var-osioon ennen kuin ne asennetaan. Osiolle /var olisi tavallisesti annettava tilaa ainakin 200 Mt ja paljon enemmän jos asennetaan graafinen työpöytäympäristö. 3.5. Monikäynnistettävän koneen osiointi etukäteen Levyn osiointi tarkoittaa levyn jakamista osiin. Jokainen osa on riippumaton muista. Osiointia voisi verrata talon väliseinien pystyttämiseen; huonekalujen lisääminen yhteen huoneeseen ei vaikuta muihin. Jos koneessa on jo käyttöjärjestelmä (Tru64 (Digital UNIX), OpenVMS, Windows NT, FreeBSD, ...) ja Linux halutaan asentaa samalle levylle, on levy osioitava uudelleen. Debian vaatii omat levyosionsa. Sitä ei voi asentaa Windowsin tai MacOS:n osioihin. Debian saattaa pysytä jakamaan joitakin osioita muiden Linux-järjestelmien kanssa, mutta sitä ei käsitellä tässä. Vähimmäisvaatimuksena on oma osio Debianin juuritiedostojärjestelmälle. Tiedot levyllä jo olevista osioita löytyvät käyttöjärjestelmän osiointityökalujen avulla. Osiointityökaluilla on aina mahdollista katsoa levyllä olevien osioiden tiedot tekemättä muutoksia. Periaatteessa muutoksien tekeminen osioon jossa jo on tiedostojärjestelmä tuhoaa sen sisällön kokonaan. Niinpä olisi aina tehtävä varmuuskopiot ennen kuin osioihin kosketaan. Käytetään taas talovertausta: huonekalut on parasta siirtää pois tieltä ennen väliseinien siirtämistä, muuten huonekalut menevät pirstaleiksi. Jos tietokoneessa on useampi kiintolevy, on mahdollista varata yksi kiintolevy kokonaan Debianin käyttöön. Tällöin ei tuota levyä tarvitse osioida ennen asennusjärjestelmän käynnistämistä; asentimeen kuuluva osiointisovellus hoitaa homman kätevästi. Jos tietokoneessa on vain yksi kiintolevy, ja levyllä oleva käyttöjärjestelmä halutaan kokonaan korvata Debian GNU/Linuxilla, voidaan tässäkin tapauksessa tehdä osiot asennusprosessin osana (Kohta 6.3.2.1, "Levyosioiden teko"), kun asennusjärjestelmä on käynnistetty. Tämä kuitenkin toimii vain jos asennusjärjestelmä on tarkoitus käynnistää nauhalta, rompulta tai verkkokäynnistyksellä. Mieti tätä: jos käynnistetään kiintolevyllä olevilta tiedostoilta, ja sitten asennusjärjestelmä osioi saman levyn pyyhkien asennustiedostot pois, on parasta toivoa asennuksen onnistuvan ensimmäisellä yrittämällä. Ainakin tässä tapauksessa olisi oltava vaihtoehtoinen tapa herättää tietokone taas toimintaan, esimerkiksi alkuperäisen käyttöjärjestelmän asennusnauhoilta tai -rompuilta. Jos tietokoneella on jo useita levyosioita, ja saadaan riittävästi tilaa poistamalla tai korvaamalla niistä yksi tai useampia, ei tässäkään tapauksessa ole tarpeen tehdä osioita etukäteen, vaan voidaan odottaa ja käyttää Debianin asentimen osiointisovellusta. Alla olevat ohjeet olisi silti luettava läpi, koska useissa erikoistilanteissa, joihin vaikuttaa esimerkiksi osioiden järjestys osiotaulussa, on kaikesta huolimatta pakko osioida ennen asennusta. Jos mikään yllä olevista tapauksista ei sovellu, on kiintolevy osioitava ennen asennuksen käynnistämistä jotta Debianille saadaan osioitavaksi kelpaavaa levytilaa. Jos jotkin osioista tulevat olemaan muiden käyttöjärjestelmien käytössä, on ne osiot luotava kunkin käyttöjärjestelmän omalla osiointisovelluksella. Suositellaan että ei yritetä luoda Debian GNU/Linuxin osioita muiden käyttöjärjestelmien työkaluilla. Olisi luotava kunkin käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla ne osiot jotka halutaan säilyttää. Jos tarkoituksena on asentaa tietokoneelle useampi kuin yksi käyttöjärjestelmä, olisi kaikki muut käyttöjärjestelmät asennettava ennen kuin aloitetaan Linuxin asennus. Windowsin ja muiden käyttöjärjestelmien asentimet saattavat estää Linuxin käynnistymisen, tai haluavat tehdä uudet tiedostojärjestelmät muiden käyttöjärjestelmien osioihin. Toimenpiteiden seuraukset on mahdollista korjata, mutta muiden käyttöjärjestelmien asentaminen ensiksi on helpointa. Jos koneessa on nyt yksi levy jolla on yksi osio (yleinen tapa pöytätietokoneissa), ja halutaan monikäynnistää koneen oma käyttöjärjestelmä ja Debian, on tehtävä seuraavasti: 1. Tehdään varmuuskopio kaikista koneen tiedostoista. 2. Käynnistetään koneen oman käyttöjärjestelmän asennustaltiolta, esimerkiksi romppu tai nauha. 3. Tee koneen oman käyttöjärjestelmän osio(t) sen omilla työkaluilla. Tee Debianille joko paikkaa varaava osio tai käyttämätöntä levytilaa. 4. Asenna koneen oma käyttöjärjestelmä sen omaan osioon 5. Käynnistä koneen oma käyttöjärjestelmä varmistuaksesi kaiken olevan kunnossa, ja noutaaksesi Debianin asentimen käynnistystiedostot. 6. Käynnistä Debianin asennin jatkaaksesi Debianin asennusta. 3.5.1. Osiointi Tru64 Unixissa Tru64 Unix, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Digital Unix, joka taas oli aikaisemmin OSF/1, käyttää BSD:n "disk label" -tyyppistä osiointimallia, jossa sallitaan enintään kahdeksan osiota levyä kohti. Linuxissa ensimmäisen osion numero on "1" ja viimeisen "8". Unixissa ensimmäinen osio on "a" ja viimeinen "h". Linux-ytimissä versiossa 2.2 alkaen vastaa "1" aina "a":ta, "2" aina "b":tä ja niin edelleen. Esimerkiksi osio joka Tru64 Unixissa on rz0e, olisi Linuxissa sda5. Tru64:n levyosiot voivat olla limittäin. Jopa niin, että jos Tru64 käyttää levyä, on sen "c"-osion sisällettävä koko levy (jolloin se on limittäin kaikkien muiden ei-tyhjien osioidan kanssa). Linuxissa on tämän takia sda3 sama kuin sda (ja jos on useita levyjä, sdb3 on sama kuin sdb jne.). Debianin asentimen käyttämä osiointisovellus partman ei kuitenkaan tällä hetkellä osaa käsitellä limittäisiä osioita. Tästä syystä ei tällä hetkellä suositella Tru64:n ja Debianin sijoittamista samalle levylle. Tru64-levyillä olevat osiot voidaan liittää Debianissa kun asennus on valmis. Toinen vaatimus on, että "a"-osion on sijaittava aivan levyn alussa, jotta levyn käynnistyslohko sisältyy aina osion levynimiöön. Jos Debian halutaan käynnistää levyltä, on osion koon oltava ainakin 2 Mt jotta siihen mahtuu aboot ja ehkä ydin. Huomaa, että tämä osio vaaditaan vain yhteensopivuuden vuoksi; siihen ei saa pistää tiedostojärjestelmää tai sen sisältö tuhoutuu. On mahdollista ja järkevääkin käyttää samaa sivutusosiota sekä Unixille että Linuxille. Tällöin osiolle on tehtävä mkswap aina kun järjestelmä käynnistetään Linuxiin Unixin jälkeen, koska Unix rikkoo sivutusosion tunnisteen. Kätevintä lienee suorittaa mkswap Linuxin käynnistystiedostossa ennen kuin sivutustila otetaan käyttöön komennolla swapon -a. Jos Unixin osiota halutaan liittää Linuxissa, on huomattava Digital Unixin käyttävän kahta erilaista tiedostojärjestelmää, UFS ja AdvFS, joista Linux ymmärtää vain ensimmäistä. 3.5.2. Osiointi Windows NT:ssä Windows NT käyttää PC-tyylistä osiotaulua. Jos levyllä olevia FAT- tai NTFS-osioita halutaan muokata, suositellaan käytettäväksi Windows NT:n omia työkaluja (tai levyn voi osioida mukavammin myös AlphaBIOS-asetusvalikosta). Muussa tapauksessa ei ole välttämättä tarpeen tehdä osiontia Windowsista; Linuxin osiointityökalut osaavat homman yleensä paremmin. Huomaa NT:tä käytettäessä Levynhallinta (Disk Administrator) saattaa tarjoutua kirjoittamaan "harmittoman tunnisteen" ei-windows-levyille jos sellaisia on. Älä milloinkaan salli sen tehdä sitä, koska tämä tunniste tuhoaa osiotiedot. Jos Linux aiotaan käynnistää ARC/AlphaBIOS/ARCSBIO-konsolista, tarvitaan (pieni) FAT-osio MILO:a varten. 5 Mt riittää mainiosti. Jos Windows NT on asennettuna, sen 6 Mt:n käynnistysosiota voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Debian etch ei tue MILO:n asentamista. Jos MILO on jo asennettuna tai se asennetaan muulta taltiolta, Debian voidaan silti käynnistää ARC:sta. 3.6. Laiteasetukset ja käyttöjärjestelmän asetukset ennen asennusta Tässä luvussa käydään askel askeleeltä läpi laiteasetukset, jos niitä on, jotka on tehtävä ennen Debianin asennusta. Yleensä on tarkistettava ja ehkä muutettava tietokoneen laiteohjelmiston asetuksia. "Laiteohjelmisto" on laitteiston käyttämä perusohjelmisto; sen tärkein tehtävä on alkulatauksen yhteydessä (kun laitteistoon on kytketty virta). Myös tiedossa olevat laiteiston ominaisuudet jotka vaikuttavat Debian GNU/Linuxin luotettavuuteen on korostettu. Luku 4. Asennustaltioiden hankkiminen Sisällys 4.1. Viralliset Debian GNU/Linux romput 4.2. Tiedostojen noutaminen Debianin asennuspalvelimilta 4.2.1. Mistä asennusotokset löytyvät? 4.3. Tiedostojen valmistelu verkosta käynnistämiseen TFTP:llä 4.3.1. BOOTP-palvelimen käyttöönotto 4.3.2. DHCP-palvelimen asetukset 4.3.3. TFTP-palvelimen käyttöönotto 4.3.4. Siirretään TFTP-otokset paikalleen 4.4. Automaattinen asennus 4.4.1. Automaattinen asennus Debianin asentimella 4.1. Viralliset Debian GNU/Linux romput Debian GNU/Linux on helpointa asentaa virallisilta rompuilta. Romput voi ostaa kauppiaalta (katso Debianin CD-toimittajat -sivulta). Jos Debianin romput on jo hankittuna ja romput kelpaavat käynnistysrompuksi asennettavalla tietokoneella, voidaan hypätä suoraan kohtaan Luku 5, Asennusjärjestelmän käynnistäminen; paljon vaivaa on nähty jotta useimpien käyttäjien tarvitsemat tiedostot olisivat rompulla. Vaikkakin tarvitaan monta romppua, jotta kaikki asennuspaketit saadaan mahtumaan, on epätodennäköistä, että tarvittaisiin paketteja jotka ovat kolmannella rompulla tai sen jälkeen. Kannattaa huomata myös asennus-DVD, jolla säästää paljon hyllytilaa ja välttyy rompunvaihtotalkoilta. Jos tietokone ei tue rompulta käynnistämistä, mutta romput ovat käytettävissä, voidaan käyttää vaihtoehtoista tapaa kuten käynnistystä verkosta, tai ytimen lataamista itse rompulta järjestelmän asentimen ensimmäiseen käynnistämiseen. Myöskin muilla tavoin käynnistämiseen tarvittavat tiedostot ovat rompulla; Debianin verkossa olevan asennuspalvelimen ja romppujen hakemistorakenne on samanlainen. Joten kun seuraavassa kerrotaan käynnistämisessä tarvittavien arkiston tiedostojen polkunimiä, löytyvät tiedostot samoista hakemistoista ja alihakemistoista rompulta. Kun asennin on käynnistetty, se osaa noutaa kaikki muut tarvitsemansa tiedostot rompulta. Jos romppuja ei ole, on asentimen järjestelmätiedostot noudettava netistä ja tallennettava ne verkkoyhteyden päässä olevalle tietokoneelle jotta asennin voidaan käynnistää niiltä. 4.2. Tiedostojen noutaminen Debianin asennuspalvelimilta Lähimmän (ja siten luultavasti nopeimman) asennuspalvelimen löytää Debianin asennuspalvelimien luettelosta. Muista noutaa tiedostot Debianin asennuspalvelimelta binäärimuodossa, ei tekstimuodossa tai automaattimuodossa. 4.2.1. Mistä asennusotokset löytyvät? Asennuslevyjen otokset löytyvät jokaisesta Debianin asennuspalvelimesta hakemistosta debian/dists/etch/main/installer-alpha/current/images/ -- luettelossa MANIFEST on kaikki otokset ja niiden käyttötarkoitus. 4.2.1.1. Alphan asennustiedostot Haluttaessa käynnistää ARC-konsolin laiteohjelmistosta MILO:n avulla, on lisäksi valmisteltava levy johon on asennettu MILO ja LINLOAD.EXE tarjotuista levyotoksista. Katso kohdasta Kohta 5.1.1, "Alphan konsolin laiteohjelmisto" löytyy lisää tietoa Alphan laiteohjelmistosta ja käynnistyslataimista. Levykeotokset MILO:n hakemistosta tiedostoina milo_subarchitecture.bin. Harmittavasti näitä MILO:n otoksia ei voitu testata ja ne eivät ehkä toimi kaikilla arkkitehtuurin muunnoksilla. Jos havaitset ettei se toimi, yritä kopioida sopiva komennon MILO suorituskelpoinen versio levykkeelle (ftp:// ftp.debian.org/debian/dists/etch/main/disks-alpha/current/MILO/). Huomaa, että nuo MILO-komennot eivät tue ext2:n ominaisuutta "sparse superblocks", joten niitä ei voi käyttää ytimen lataamiseen juuri luodulta ext2-tiedostojärjestelmältä. Tämän voi kiertää tallentamalla ytimen FAT-osiolle komennon MILO kanssa. MILO:n suorituskelpoiset tiedostot toimivat vain tietyllä laitealustalla. Katso kohdasta Kohta 2.1.2, "Tuetut suorittimet, emolevyt ja näytönohjaimet" sopiva MILO-otos käytettävälle Alpha-koneelle. 4.3. Tiedostojen valmistelu verkosta käynnistämiseen TFTP:llä Jos tietokone on kytketty paikallisverkkoon, se voidaan ehkä käynnistää verkosta toisella koneella olevista tiedostoista TFTP:tä käyttäen. Jos asennusjärjestelmä käynnistetään toiselta koneelta, on käynnistystiedostot tallennettava toisella koneella tiettyihin paikkoihin, ja sen asetukset tehtävä siten, että asennettavan koneen käynnistämistä tuetaan. On asennettava TFTP-palvelin, ja useille koneille tarvitaan DHCP-palvelin tai BOOTP-palvelin. BOOTP on IP-protokolla, joka kertoo tietokoneelle sen IP-osoitteen ja verkosta löytyvän käynnistysotoksen sijainnin. DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) on joustavampi alaspäin yhteensopiva BOOTP:n laajennus. Joissakin järjestelmissä verkkoasetukset voidaan tehdä vain DHCP:llä. Toisin kuin Open Firmware jota käytetään Sparc- ja PowerPC-koneilla, ei SRM-konsoli käytä RARP:ia IP-osoitteensa hakemiseen, ja niin ollen on Alpha on käynnistettävä BOOTP:llä^[2]. Verkkoliitäntöjen IP-asetukset voidaan myös kirjoittaa suoraan SRM-konsolissa. Trivial File Transfer Protocol (TFTP) siirtää käynnistyslevyn otoksen asiakaskoneelle. Periaatteessa voidaan käyttää mitä tahansa nämä protokollat toteuttavaa palvelinta millä tahansa laitealustalla. Tämän luvun esimerkeissä näytetään käyttöjärjestelmissä SunOS 4.x, SunOS 5.x (eli Solaris) ja GNU/Linux käytettävät komennot. 4.3.1. BOOTP-palvelimen käyttöönotto GNU/Linuxille on saatavilla kaksi BOOTP-palvelinta. Ensimmäinen on CMU bootpd. Toinen on itse asiassa DHCP-palvelin: ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxissa ne sisältyvät paketteihin bootp ja dhcp3-server. Käytettäessä CMU bootpd:tä, on ensin poistettava kommenttimerkki asiaankuuluvalta riviltä (tai lisättävä rivi) tiedostossa /etc/inetd.conf. Debian GNU/Linuxissa tämä voidaan tehdä komennoilla update-inetd --enable bootps ja sitten /etc/init.d/inetd reload. Siltä varalta ettei käytettävässä BOOTP-palvelimessa ole Debiania, rivin pitäisi näyttää tällaiselta: bootps dgram udp wait root /usr/sbin/bootpd bootpd -i -t 120 Nyt on tehtävä tiedosto /etc/bootptab. Tiedostossa on sama tuttu ja kryptinen muoto kuin vanhassa kunnon BSD:n tiedostoissa printcap, termcap, ja disktab. Katso tiedoston bootptab man-sivulta lisätietoja. CMU bootpd:tä varten on tiedettävä asiakaskoneen Ethernetosoite (MAC). Tässä on esimerkki tiedostosta / etc/bootptab: client:\ hd=/tftpboot:\ bf=tftpboot.img:\ ip=192.168.1.90:\ sm=255.255.255.0:\ sa=192.168.1.1:\ ha=0123456789AB: On muutettava ainakin riviä "ha", joka määrittää asiakaskoneen MAC-osoitteen. Rivi "bf" määrittää tiedoston, joka asiakaskoneen on noudettava TFTP:llä; katso tarkempaa tietoa kohdasta Kohta 4.3.4, "Siirretään TFTP-otokset paikalleen". Tähän verrattuna BOOTP:n asetusten tekeminen ISC dhcpd:llä on todella helppoa, koska se käsittelee BOOTP-asiakkaat DHCP-asiakkaiden erikoistapauksena. Joissakin suoritinperheissä on käytettävä monimutkaisia asetuksia asiakkaiden käynnistämiseen BOOTP:llä. Jos koneesi on joku niistä, lue Kohta 4.3.2, "DHCP-palvelimen asetukset". Siinä tapauksessa luultavasti riittää direktiivin allow bootp lisääminen asiakaskoneen aliverkon asetusten lohkoon ja dhcpd:n käynnistäminen uudelleen komennolla /etc/init.d/dhcpd3-server restart. 4.3.2. DHCP-palvelimen asetukset Eräs vapaa DHCP-palvelinohjelmisto on ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxille suositellaan pakettia dhcp3-server. Tässä on esimerkki sen asetustiedostosta (katso /etc/dhcp3/dhcpd.conf): option domain-name "example.com"; option domain-name-servers ns1.example.com; option subnet-mask 255.255.255.0; default-lease-time 600; max-lease-time 7200; server-name "servername"; subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 { range 192.168.1.200 192.168.1.253; option routers 192.168.1.1; } host clientname { filename "/tftpboot/tftpboot.img"; server-name "servername"; next-server servername; hardware ethernet 01:23:45:67:89:AB; fixed-address 192.168.1.90; } Tässä esimerkissa on yksi palvelin, servername, joka tekee kaikki DHCP-palvelimen, TFTP-palvelimen ja verkon yhdyskäytävän työt. Asetuksen domain-name arvoa joudut lähes varmasti muuttamaan, samoin kuin palvelimen nimen ja asiakaskoneen MAC-osoitteen. Asetuksen filename on oltava TFTP:llä noudettavan tiedoston nimi. Kun dhcpd:n asetustiedosto on muokattu, käynnistetään se uudestaan komennolla / etc/init.d/dhcpd3-server restart. 4.3.3. TFTP-palvelimen käyttöönotto Jotta TFTP-palvelin saataisiin toimintakuntoon, on ensin varmistettava tftpd:n olevan käytettävissä. Tavallisesti se otetaan käyttöön kirjoittamalla tämän tapaista tiedostoon /etc/inetd.conf: tftp dgram udp wait nobody /usr/sbin/tcpd in.tftpd /tftpboot Debianin paketit tekevät tämän asetuksen yleensä oikein kun ne asennetaan. Huomaa Perinteisesti TFTP-palvelimet ovat jakaneet hakemiston /tftpboot tiedostoja. Debian GNU/Linuxin paketit voivat kuitenkin käyttää muita hakemistoja, jotta ne noudattaisivat Filesystem Hierarchy Standard-määrittelyä. Esimerkiksi tftpd-hpa käyttää oletusarvona hakemistoa /var/lib/tftpboot. Saatat joutua säätämään tämän luvun asetusesimerkkejä vastaavasti. Lue tiedosto /etc/inetd.conf ja muista in.tftpd:n parametrina oleva hakemisto^[ 3]; sitä tarvitaan tuonnempana. Jos tiedostoa /etc/inetd.conf on jouduttu muuttamaan, on käynnissä olevalle inetd-prosessille huomautettava muutoksesta. Debian-koneella komennetaan /etc/init.d/inetd reload; muilla koneilla etsitään prosessin inetd numero ja komennetaan kill -HUP inetd-pid. 4.3.4. Siirretään TFTP-otokset paikalleen Seuraavaksi on tarvittava TFTP-käynnistysotos (kohdasta Kohta 4.2.1, "Mistä asennusotokset löytyvät?") tallennettava tftpd:n käynnistysotosten hakemistoon. Tuosta tiedostosta on ehkä tehtävä linkki tiedostoon jota tftpd käyttää tietyn asiakkaan käynnistämiseen. Harmittavasti tiedoston nimen määrää TFTP-asiakas, eikä nimeämiskäytännölle ole kunnollisia standardeja. 4.3.4.1. Alphan käynnistys TFTP:llä Alphalla on määritettävä tiedoston nimi (suhteellisena polkuna käynnistysotosten hakemistoon) käyttämällä parametria -file SRM:n komennolle boot, tai asettamalla ympäristömuuttuja BOOT_FILE. Toinen tapa on välittää tiedoston nimi BOOTP:n kautta (käytä direktiiviä filename ISC:n dhcpd:ssä). Toisin kuin Open Firmwaressa, SRM:ssä ei ole mitään oletusnimeä tiedostolle, joten tiedoston nimi on määritettävä jommalla kummalla näistä tavoista. 4.4. Automaattinen asennus Asennettaessa useita tietokoneita on mahdollista tehdä täysin automaattiset asennukset. Tähän tarkoitettuja Debian-paketteja ovat fai (joka käyttää asennuspalvelinta), replicator, systemimager, autoinstall, ja Debianin asennin itse. 4.4.1. Automaattinen asennus Debianin asentimella Debianin asennin tukee automaattista asennusta valmiiden vastausten tiedostoilla. Valmiiden vastausten tiedosto voidaan ladata verkosta tai vaihdettavalta taltiolta, ja sillä saadaan annettua vastaukset asennusprosessin aikana kysyttyihin kysymyksiin. Kaikki ohjeet valmiista vastauksista mukaan lukien toimiva esimerkki jota voi muokata on Liite B, Asennuksen automatisointi valmiilla vastauksilla. -------------- ^[2] Alpha-järjestelmät voidaan käynnistää myös verkosta käyttämällä DECNet MOP:ia (Maintenance Operations Protocol), mutta sitä ei käsitellä tässä. Luultavasti lähin OpenVMS-operaattori auttaa ilomielin js on pakottava tarve käynnistää Linux Alphalla MOP:llä. ^[3] Valitsin -l käynnistää joissakin in.tftpd:n versioissa kaikkien pyyntöjen lokkaamisen järjestelmän lokeihin; tästä on hyötyä käynnistyksen vianjäljityksessä. Luku 5. Asennusjärjestelmän käynnistäminen Sisällys 5.1. Asentimen käynnistäminen suoritinperheellä Alpha 5.1.1. Alphan konsolin laiteohjelmisto 5.1.2. Käynnistys TFTP:llä 5.1.3. Käynnistäminen rompulta SRM-konsolilla 5.2. Käynnistysparametrit 5.2.1. Debianin asentimen parametrit 5.3. Asennusprosessin vianetsintä 5.3.1. Romppujen luetettavuus 5.3.2. Käynnistysasetukset 5.3.3. Ytimen käynnistysviestien tulkinta 5.3.4. Asennuspulmista ilmoittaminen 5.3.5. Asennusraporttien lähettäminen 5.1. Asentimen käynnistäminen suoritinperheellä Alpha 5.1.1. Alphan konsolin laiteohjelmisto Konsolin laiteohjelmisto on tallennettu flash-ROMiin ja se käynnistyy kun Alpha-järjestelmään kytketään virta tai tehdään reset. Alpha-järjestelmillä käytetään kahta erilaista konsolimäärittelyä, ja niin ollen konsolin laiteohjelmistosta on saatavilla kaksi luokkaa: * SRM-konsoli, perustuu Alpha Console Subsystem -määrittelyyn, joka tarjoaa käyttöympäristön käyttöjärjestelmille OpenVMS, Tru64 UNIX, ja Linux. * ARC-, AlphaBIOS-, tai ARCSBIOS-konsoli, perustuu Advanced RISC Computing (ARC) -määrittelyyn, joka tarjoaa käyttöympäristön Windows NT:lle. Käyttäjän kannalta tärkein ero SRM:n ja ARC:n välillä on, että konsolin valinta rajoittaa mahdollisia osiointitapoja sillä kiintolevyllä, jolta laite käynnistetään. ARC vaatii käytettävän MS-DOS-osiotaulua (jollaisia cfdisk luo) käynnistyslevylle. Niin ollen MS-DOS-osiotaulut ovat "alkuperäinen" osioiden muoto kun käynnistetään ARC:lta. Itse asiassa, koska AlphaBIOS sisältää osiointisovelluksen, saatat mieluummin osioida levyt laiteohjelmiston valikoista ennen Linuxin asentamista. Sitävastoin SRM ei ole yhteensopiva ^[4] MS-DOS-osiotaulujen kanssa. Koska Tru64 Unix käyttää BSD-levynimiömuotoa, tämä on "alkuperäinen" SRM-asennuksille. GNU/Linux on Alphan ainoa käyttöjärjestelmä joka voidaan käynnistää molemmista konsolityypeistä, mutta Debian GNU/Linux 4.0 tukee käynnistämistä vain SRM:ään pohjautuvilla järjestelmillä. Jos käytössä on Alpha johon ei ole saatavilla mitään SRM:n versiota, jos halutaan kaksoiskäynnistää Windows NT:n kanssa, tai jos käynnistyslaite vaatii ARC-konsolin tukea BIOS:n alkuarvojen asettamiseen, ei Debian GNU/Linux 4.0:n asenninta voi käyttää. Debian GNU/Linux 4.0:aa voidaan silti ajaa noilla järjestelmillä käyttämällä muuta asennustaltiota; esimerkiksi voidaan asentaa Debian Woody MILO:lla ja päivittää. Koska MILO ei ole saatavilla millekään nyt tuotannossa olevalle Alpha-järjestelmälle (helmikuussa 2000), ja koska enää ei ole välttämätöntä ostaa OpenVMS- tai Tru64-käyttöoikeutta jotta SRM-laiteohjelmistoa voisi käytää vanhassa Alphassa, suositellaan käytettävän SRM:ää jos mahdollista. Seuraava taulukko on yhteenveto saatavilla olevista ja tuetuista järjestelmätyyppi/konsoli -pareista. (katso Kohta 2.1.2, "Tuetut suorittimet, emolevyt ja näytönohjaimet" selitys järjestelmätyyppien nimistä). Alla tarkoittaa "ARC" mitä tahansa ARC-määrittelyn mukaista konsolia. +--------------------------------------------------------+ |Järjestelmätyyppi| Tuetut konsolityypit | |-----------------+--------------------------------------| |alcor |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |avanti |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |book1 |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |cabriolet |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |dp264 |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |eb164 |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |eb64p |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |eb66 |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |eb66p |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |jensen |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |lx164 |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |miata |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |mikasa |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |mikasa-p |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |nautilus |ARC (katso emolevyn käsikirja) tai SRM| |-----------------+--------------------------------------| |noname |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |noritake |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |noritake-p |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |pc164 |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |rawhide |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |ruffian |Vain ARC | |-----------------+--------------------------------------| |sable |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |sable-g |Vain SRM | |-----------------+--------------------------------------| |sx164 |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |takara |ARC tai SRM | |-----------------+--------------------------------------| |xl |Vain ARC | |-----------------+--------------------------------------| |xlt |Vain ARC | +--------------------------------------------------------+ Yleensä mikään näistä konsoleista ei osaa käynnistää Linuxia suoraan, joten tarvitaan välittävän käynnistyslataimen apua. SRM-konsolille käytetään pientä laitealustariippumatonta käynnistyslatainta aboot. Katso (harmittavasti vanhentuneesta) ohjeesta SRM HOWTO lisätietoja aboot:sta. Enemmistössä AlphaServereistä ja kaikissa nykyisissä palvelin- ja työasemamalleissa on sekä SRM että AlphaBIOS laiteohjelmistossa. Niin sanotuissa "half-flash"-koneissa kuten erilaiset testiemolevyt, on mahdollista vaihtaa versiosta toiseen tallentamalla flash-muistiin uusi laiteohjelmisto. Lisäksi kun SRM on asennettu, on mahdollista käynnistää ARC/AlphaBIOS levykeeltä (komennolla arc). Yllä mainituista syistä suositellaan vaihtamista SRM:ään ennen kuin Debian GNU/Linux asennetaan. Kuten muissakin suoritinperheissä, olisi asennettava laiteohjelmiston uusin saatavilla oleva versio ^[5] ennen Debian GNU/Linuxin asennusta. Alphalle laiteohjelmiston päivityksiä voi noutaa osoitteesta Alpha Firmware Updates. 5.1.2. Käynnistys TFTP:llä SRM:ssä Ethernetliitäntöjen nimen alussa on ewa, ja ne luetellaan komennon show dev tulosteessa, tähän tapaan (hieman muokattu): >>> show dev ewa0.0.0.9.0 EWA0 08-00-2B-86-98-65 ewb0.0.0.11.0 EWB0 08-00-2B-86-98-54 ewc0.0.0.2002.0 EWC0 00-06-2B-01-32-B0 Ensin on asetettava käynnistyksessä käytettävä protokolla: >>> set ewa0_protocols bootp Sitten tarkistetaan, että liitännän tyyppi on oikein: >>> set ewa0_mode mode Kelvollisten tyyppien luettelon näkee komennolla >>>set ewa0_mode. Jos halutaan käynnistää ensimmäisestä Ethernet-liitännästä, kirjoitetaan: >>> boot ewa0 -flags "" Tällöin käynnistetään käyttäen netboot-otoksessa mukana olevien ytimen oletusparametreja. Jos halutaan käyttää konsolia sarjaportissa, on käytettävä ytimelle parametria console=. Tämä voidaan tehdä SRM:n komennon boot parametrilla -flags. Sarjaporttien nimi on sama kuin niitä vastaavan tiedosto nimi hakemistossa /dev . Lisäksi on tietyt Debianin asentimen tarvitsemat oletusvalitsimet toistettava kun annetaan ytimelle lisäparametreja. Esimerkiksi, kun halutaan käynnistää laitteelta ewa0 ja käyttää ensimmäistä sarjaporttia konsolina, kirjoitetaan: >>> boot ewa0 -flags "root=/dev/ram ramdisk_size=16384 console=ttyS0" 5.1.3. Käynnistäminen rompulta SRM-konsolilla Debian GNU/Linux -asennusrompuilla on useita etukäteen määriteltyjä käynnistysvalitsimia VGA:lle ja sarjapäätteille. Kirjoittamalla >>> boot xxxx -flags 0 käynnistetään käyttäen VGA-konsolia. xxxx on romppuasema SRM-merkintätavalla. Ensimmäiseen sarjaporttiin kytkettyä päätettä käytetään konsolina kirjoittamalla >>> boot xxxx -flags 1 ja jos konsoli on toisessa sarjaportissa, kirjoitetaan >>> boot xxxx -flags 2 5.2. Käynnistysparametrit Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimen parametreja, joilla varmistetaan oheislaitteita käytettävän asianmukaisesti. Enimmäkseen ydin osaa tunnistaa oheislaitteiden tiedot automaattisesti. Joissain tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava. Jos järjestelmän käynnistämistä yritetään ensimmäistä kertaa, kokeile käynnistysparametrien oletusarvoja (eli älä anna mitään parametreja) ja katso toimiiko kaikki oikein. Luultavasti toimii. Jos ei toimi, voidaan myöhemmin käynnistää uudestaan ja etsiä erikoisparametreja jotka kertovat järjestelmälle laitteistosta. Linux BootPrompt HOWTO:sta löytyy tietoa monista käynnistysparametreista, mukaan lukien vinkkejä epämääräisille laitteille. Tämä luku on vain luonnos tärkeimmistä parametreista. Joitakin yleisiä kompastuskiviä on selitetty kohdassa Kohta 5.3, "Asennusprosessin vianetsintä". Kun ydin käynnistyy, viestin Memory:availk/totalk available pitäisi näkyä kohtalaisen alussa. total pitäisi olla koneen kaiken keskusmuistin määrä kilotavuissa. Jos tämä ei vastaa koneeseen asennettua muistia, on käytettävä parametria mem=ram, missä ram on muistin määrä. Yksikkö ilmoitetaan kirjaimella "k" kilotavuille ja "m":llä megatavuille. Esimerkiksi sekä mem=65536k että mem=64m tarkoittavat 64 Mt keskusmuistia. Käytettäessä käynnistyksessä sarjapäätettä, osaa ydin yleensä havaita tämän automaattisesti. Jos myös näytönohjain (framebuffer) ja näppäimistö ovat kiinni sarjapäätettä käyttäen käynnistettävässä tietokoneessa, pitää ehkä antaa ytimelle parametri console=laite, missä laite on sarjaportti, joka yleensä on suunnilleen ttyS0. 5.2.1. Debianin asentimen parametrit Asennusjärjestelmä tunnistää muutamia lisäparametreja^[6], jotka voivat olla hyödyllisiä. Useilla parametreilla on "lyhyt muoto" auttamaan ytimen komentorivivalitsimien rajoitusten välttämisessä ja helpottamaan parametrien kirjoittamista. Jos parametrilla on lyhyt muoto, se näytetään hakasulkeissa (tavallisen) pitkän muodon jälkeen. Myös tämän ohjeen esimerkeissä käytetään tavallisesti lyhyttä muotoa. debconf/priority (priority) Tämä parametri määrää, kuinka alhaisen prioriteetin viestit näytetään. Oletusasennus käyttää asetusta priority=high. Tämä tarkoittaa, että näytetään viestit, joiden prioriteetti on korkea tai kriittinen, mutta prioriteetin keskitaso ja matala viestit ohitetaan. Jos tulee pulmia, asennin säätää prioriteettia tarpeen mukaan. Jos käynnistysparametriksi lisätään priority=medium, näytetään asennusvalikko ja pystytään tarkemmin säätämään asennusta. Kun käytetään priority=low, näytetään kaikki viestit (tämä on sama kuin käynnistystapa expert). Kun asetus on priority=critical, asennusjärjestelmä näyttää vain kriittiset viestit ja yrittää tehdä oikeat valinnat kyselemättä turhia. DEBIAN_FRONTEND Tämä parametri määrää asentimen käyttämän käyttöliittymän tyypin. Tällä hetkellä ovat mahdollisia parametrin arvot: * DEBIAN_FRONTEND=noninteractive * DEBIAN_FRONTEND=text * DEBIAN_FRONTEND=newt * DEBIAN_FRONTEND=gtk Käyttöliittymän oletusarvo on DEBIAN_FRONTEND=newt. DEBIAN_FRONTEND=text saattaa olla parempi sarjapäättellä tehtäville asennuksille. Yleensä vain käyttöliittymä newt on saatavilla oletusasennustaltioilla. Graafista asenninta tukevilla suoritinperheillä graafinen asennin käyttää gtk -käyttöliittymää. BOOT_DEBUG Asettamalla tämän käynnistysparametrin arvoksi 2 asentimen käynnistysprosessi tekee yksityiskohtaisen lokin. Arvolla 3 ovat vianjäljitykseen tarkoitetut komentotulkit käytössä asennusprosessin tärkeissä vaiheissa. (Käynnistystä jatketaan poistumalla komentotulkista.) BOOT_DEBUG=0 Tämä on oletusarvo BOOT_DEBUG=1 Tavallista yksityiskohtaisempi. BOOT_DEBUG=2 Paljon vianjäljitystietoa. BOOT_DEBUG=3 Käynnistysprosessin valikoiduissa kohdissa käynnistetään komentotulkki. Jatka käynnistystä poistumalla komentotulkista. INSTALL_MEDIA_DEV Tämän parametrin arvo on sen laitteen polkunimi, josta Debianin asennin ladataan. Esimerkiksi INSTALL_MEDIA_DEV=/dev/floppy/0 Normaalisti käynnistyslevyke etsii root-levykettä kaikista levykeasemista. Tällä parametrilla saadaan etsintä kohdistumaan vain yhteen nimettyyn laitteeseen. debian-installer/framebuffer (fb) Joissakin suoritinperheissä käytetään ruutupuskuria (framebuffer), jotta asennus olisi saatavilla useilla kielillä. Jos ruutupuskuri aiheuttaa pulmia, se voidaan ottaa pois käytöstä parametrilla fb=false. Pulman oireita ovat virheilmoitukset btermistä tai bogl:stä, tyhjä ruutu tai jumittuminen muutaman minuutin sisällä asennuksen alusta. debian-installer/theme (theme) Teema määrää asentimen käyttöliittymän ulkonäön (värit, kuvakkeet, jne.). Saatavilla olevat teemat ovat käyttöliittymäkohtaisia. Tällä hetkellä käyttöliittymillä newt ja gtk on on näkövammaisille suunniteltuna vain teema "dark". Aseta teema käynnistämällä parametrilla theme=dark. debian-installer/probe/usb Asettamalla arvoksi false ei USB-laitteita tutkita käynnistyksessä, eli vältytään USB-pulmilta. netcfg/disable_dhcp Oletusarvona debian-installer yrittää automaattisesti noutaa verkkoasetukset DHCP:llä. Jos tämä onnistuu, ei saatuja asetuksia pääse näkemään ja muuttamaan. Verkkoasetukset pääsee tekemään itse vain jos DHCP epäonnistuu. Mikäli paikallisverkossa on DHCP-palvelin, mutta sen käyttöä halutaan välttää, esimerkiksi koska sen antamat verkkoasetukset ovat väärin, voidaan käyttää parametria netcfg/disable_dhcp=true. Tämä estää verkkoasetusten noutamisen DHCP:llä ja tiedot voi kirjoittaa itse. hw-detect/start_pcmcia Mikäli PCMCIA-palvelut aiheuttavat pulmia, aseta tämä arvoon false. Tämä on tunnetusti tarpeen jollakin läppäreillä. preseed/url (url) Anna url noudettavaan valmiiden vastausten tiedostoon. Tiedosto noudetaan asennuksen automatisoimiseksi. Katso Kohta 4.4, "Automaattinen asennus". preseed/file (file) Anna valmiiden vastausten tiedoston polkunimi. Tiedosto noudetaan asennuksen automatisoimiseksi. Katso Kohta 4.4, "Automaattinen asennus". preseed/interactive Asettamalla arvoksi true näytetään kysymykset vaikka niihin olisi valmis vastaus. Tämä saattaa olla hyödyllistä testattaessa tai jäljitettäessä vikaa valmiiden vastausten tiedostosta. Huomaa, ettei tällä ole mitään vaikutusta käynnistysparametreina välitettyihin parametreihin, mutta niitä varten on toinen merkintätapa. Katso lisätietoja Kohta B.5.2, "Oletusarvojen muuttaminen valmiilla vastauksilla". auto-install/enable (auto) Viivästä kysymyksiä jotka normaalisti kysytään ennen kuin valmiit vastaukset ovat käytettävissä kunnes verkon asetukset on tehty. Katso kohdasta Kohta B.2.3, "Auto mode" yksityiskohtaisempia ohjeita tämän hyödyntämisestä asennuksen automatisoinnissa. cdrom-detect/eject Oletusarvona debian-installer poistaa automaattisesti asennuksessa käytetyn rompun asemasta ennen uudelleenkäynnistystä. Tämä saattaa olla tarpeetonta, jos tietokone ei automaattisesti käynnisty rompulta. Joissakin tapauksissa se voi olla jopa ei-toivottavaa, esimerkiksi jos romppuasema ei osaa vetää romppua takaisin sisään eikä käyttäjä ole paikalla työntämässä sitä asemaan. Monet kelkattomat, ohuet ja caddyä käyttävät romppuasemat eivät osaa ladata romppua asemaan automaattisesti. Automaattinen rompun poisto asemasta estetään asettamalla arvoksi false, ja huomaa, että joutunet varmistamaan ettei kone käynnisty automaattisesti romppuasemalta asennuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen. debian-installer/allow_unauthenticated Oletusarvona asennin vaatii varastoalueiden autentikointia tunnetulla gpg-avaimella. Autentikoinnin saa pois päältä arvolla true. Varoitus: ei turvallista, ei suositella. ramdisk_size Jos tätä parametria tarvitaan, sille pitäisi olla oikea arvo jo asetettuna; muuta arvoa vain jos käynnistysaikaisista virheistä ilmenee, ettei muistilevyä voitu ladata kokonaan. Arvon yksikkö on kt. rescue/enable Asettamalla arvoksi true käynnistetään pelastustila eikä tavallinen asennus. Katso Kohta 8.7, "Hajonneen järjestelmän korjaaminen". 5.2.1.1. Valmiita vastauksia käynnistysparametreilla Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta käynnistysparametrilla voidaan antaa arvo mihin tahansa asennuksen aikana kysyttävään kysymykseen. Tosin tämä on hyödyllistä vain erikoistapauksissa. Yleisiä ohjeita tämän tekemisestä löytyy kohdasta Kohta B.2.2, "Annetaan valmiita vastauksia käynnistysparametreilla". Esimerkkejä joistakin tapauksista on seuraavassa luettelossa. debian-installer/locale (locale) Voidaan käyttää antamaan asennukselle sekä kieli että maa. Tämä toimii vain jos maa-asetusto on tuettu Debianissa. Käytä esimerkiksi locale=sv_FI valitsemaan kieleksi ruotsi ja maaksi Suomi. anna/choose_modules (modules) Voidaan käyttää lataamaan automaattisesti asentimen osia joita ei oletusarvoisesti ladata. Esimerkkejä mahdollisesti hyödyllisistä valinnaisista osista ovat openssh-client-udeb (jotta komentoa scp voidaan käyttää asennuksen aikana) ja ppp-udeb (katso Kohta D.4, "Debian GNU/ Linux:in asennus käyttäen PPPP over Ethernet:tiä (PPPoE)"). netcfg/disable_dhcp Aseta arvoksi true, jos DHCP halutaan pois käytöstä ja pakotetaan kiinteät verkkoasetukset. mirror/protocol (protocol) Asennin käyttää oletusarvoisesti http-protokollaa tiedostojen noutamiseen Debianin asennuspalvelimilta eikä vaihto ftp:hen ole mahdollista asennuksen aikana käytettäessä tavallista prioriteettia. Asettamalla tämän parametrin arvoksi ftp pakotetaan asennin käyttämään tuota protokollaa. Huomaa, ettei ftp-palvelinta voi valita listasta, vaan konenimi on kirjoitettava itse. tasksel:tasksel/first (tasks) Voidaan käyttää valitsemaan tehtäviä, jotka eivät ole käytettävissä vuorovaikutteisessa tehtävälistassa, kuten tehtävä kde-desktop. Katso lisätietoja kohdasta Kohta 6.3.5.2, "Ohjelmien valinta ja asentaminen". 5.2.1.2. Parametrien välittäminen ytimen moduuleille Jos ajurit on käännetty mukaan ytimeen, niille voidaan välittää parametreja ytimen ohjeissa kuvatulla tavalla. Jos ajurit kuitenkin on käännetty moduuleina, ja koska moduulit ladataan asennuksen aikana hieman eri tavalla kuin käynnistettäessä asennettua järjestelmää, ei parametreja ole mahdollista välittää tavalliseen tapaan. Sen sijaan on käytettävä asentimen tunnistamaa erikoismerkintää. Asennin varmistaa asetusten tallentuvan oikeisiin asetustiedostoihin ja tulevan sitä kautta käyttöön myös kun moduulit oikeasti ladataan. Parametrit välitetään automaattisesti myös asennetun järjestelmän asetustiedostoihin. Huomaa, että nykyään on harvinaista jos moduuleille on pakko välittää parametreja. Useimmissa tapauksissa ydin osaa tunnistaa järjestelmän laitteiston ja asettaa hyvät oletusarvot. Joissakin tapauksissa saattaa kuitenkin olla välttämätöntä asettaa parametrien arvo itse. Moduulien paremetrit annetaan tässä muodossa: moduulin_nimi.parametrin_nimi=arvo Jos on annettava useita parametreja samalle tai eri moduuleille, toista vaan yllä olevaa. Esimerkiksi vanha 3Comin verkkokortti asetetaan käyttämään BNC-liitäntää (coax) ja keskeytystä IRQ 10 seuraavasti: 3c509.xcvr=3 3c509.irq=10 5.2.1.3. Ytimen moduulien lisääminen kieltolistalle Joskus saattaa olla tarpeen lisätä moduuli kieltolistalle, jotta ydin ja udev eivät lataa sitä automaattisesti. Yksi mahdollinen syy on, että tietty moduuli aiheuttaa harmia asennettavan koneen laitteistolla. Toisinaan ydin luettelee kaksi eri ajuria samalle laitteelle. Tällöin laite ei ehkä toimi oikein jos ajurit aiheuttavat ristiriidan tai jos väärä ajuri ladataan ensin. Moduuli lisätään kieltolistalle tähän tapaan: moduulin_nimi.blacklist=yes. Tämän jälkeen moduuli on kieltolistalla tiedostossa /etc/modprobe.d/ blacklist.local sekä asennuksen aikana että asennetussa järjestelmässä. Huomaa, että kieltolistasta huolimatta asennusjärjestelmä saattaa itse ladata moduulin. Tämä voidaan estää suorittamalla asennus expert-tilassa ja poistamalla valinta moduulin kohdalta laitetunnistuksen aikana näkyvästä luettelosta. 5.3. Asennusprosessin vianetsintä 5.3.1. Romppujen luetettavuus Joskus asennin ei käynnisty romppulta. Erityisesti näin voi käydä vanhoilla romppuasemilla. Myöskin voi sattua, että vaikka asennin on käynnistynyt rompulta, se ei tunnista romppuasemaa tai tulee lukuvirheitä asennuksen aikana. Näihin pulmiin on monia mahdollisia syitä. Tässä luetellaan vain joitakin yleisiä tapauksia ja yleisiä toimintaohjeita. Lopusta saat huolehtia itse. Ensiksi kannattaa kokeilla kahta hyvin yksinkertaista juttua. * Jos romppu ei käynnisty, tarkista että se asetettiin asemaan oikein ja ettei se ole likainen. * Mikäli asennin ei tunnista romppua, yritä käynnistää uudelleen valikosta Detect and mount CD-ROM. Jotkin DMA:han liittyvät jutut vanhoissa romppuasemissa ratkeavat tunnetusti tällä tavalla. Jos tämä ei toimi, kokeile seuraavien alilukujen ehdotuksia. Useimmat, mutta eivät kaikki, ehdotukset kelpaavat sekä CD-ROMille että DVD:lle, mutta käytämme yksinkertaisuuden vuoksi termiä romppu. Jos asennus ei onnistu rompulta, kokeile muita saatavilla olevia asennustapoja. 5.3.1.1. Yleisiä pulmia * Jotkut vanhat romppuasemat eivät tue uusilla kirjoittavilla romppuasemilla suurilla nopeuksilla kirjoitettujen romppujen lukemista. * Vaikka tietokone käynnistyisikin rompulta ongelmitta, ei se välttämättä tarkoita Linuxin tukevan kyseistä romppuasemaa (tai täsmällisemmin, ohjainta jossa romppuasema on kiinni). * Jotkut vanhat romppuasemat eivät toimi oikein jos "direct memory access" (DMA) on käytössä. 5.3.1.2. Miten pulmia tutkitaan ja ehkä selvitetään Jos romppu ei käynnisty, kokeile alla lueteltuja ehdotuksia. * Tarkista että BIOS oikeasti tukee rompulta käynnistämistä (vanhat koneet luultavasti eivät tue) ja että romppuasema tukee käytettyä taltiota. * Jos noudit ISO-otoksen, tarkista otoksen md5sum-tarkistussumman vastaavan otoksen summaa tiedostossa MD5SUMS. Tiedoston pitäisi olla samassa paikassa kuin noudettu otos. $ md5sum debian-testing-i386-netinst.iso a20391b12f7ff22ef705cee4059c6b92 debian-testing-i386-netinst.iso Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, että myöskin poltetun rompun md5sum täsmää. Seuraavan komennon pitäisi toimia. Se käyttää otoksen kokoa lukeakseen oikean määrän tavuja rompulta. $ dd if=/dev/cdrom | \ > head -c `stat --format=%s debian-testing-i386-netinst.iso` | \ > md5sum a20391b12f7ff22ef705cee4059c6b92 - 262668+0 records in 262668+0 records out 134486016 bytes (134 MB) copied, 97.474 seconds, 1.4 MB/s Jos järjestelmä ei havaitse romppua kun asennin on käynnistynyt onnistuneesti, auttaa joskus kun vaan koitetaan uudestaan. Jos romppuasemia on useita, yritä vaihtaa romppu toiseen asemaan. Jos se ei toimi, tai jos romppu tunnistetaan mutta tulee lukuvirheitä, yritä alla lueteltuja ehdotuksia. Tähän tarvitaan perustiedot Linuxista. Komentojen antamiseksi on ensin vaihdettava toiseen virtuaalikonsoliin (VT2) ja käynnistettävä siihen komentotulkki. * Vaihtamalla konsoliin VT4 tai lukemalla tiedostoa /var/log/syslog (käytä komentoa nano teksturina) näkee tarkat virheilmoitukset. Tämän jälkeen katso myös komennon dmesg tuloste. * Tarkista komennon dmesg tulosteesta tunnistuiko romppuasema. Pitäisi näkyä jotain seuraavan kaltaista (rivit eivät välttämättä ole suoraan peräkkäin): Probing IDE interface ide1... hdc: TOSHIBA DVD-ROM SD-R6112, ATAPI CD/DVD-ROM drive ide1 at 0x170-0x177,0x376 on irq 15 hdc: ATAPI 24X DVD-ROM DVD-R CD-R/RW drive, 2048kB Cache, UDMA(33) Uniform CD-ROM driver Revision: 3.20 Jos tuollaista ei näy, on todennäköistä ettei linux tunnistanut ohjainta jossa romppuasema on kiinni, tai sitä ei ehkä tueta lainkaan. Jos tiedät mikä ajuri ohjeimelle tarvitaan, voit kokeilla sen lataamista itse komennolla modprobe. * Tarkista romppuasemalle olevan laitetiedosto hakemistossa /dev/. Alla olevassa esimerkissä se olisi tiedosto /dev/hdc. Pitäisi olla myös /dev/ cdroms/cdrom0. * Tarkista komennolla mount onko romppu jo liitetty; jos ei ole, kokeile sen liittämistä itse: $ mount /dev/hdc /cdrom Tarkista tuleeko komennon jälkeen virheilmoituksia. * Tarkista onko DMA päällä: $ cd /proc/ide/hdc $ grep dma settings using_dma 1 0 1 rw "1" ensimmäisessä sarakkeessa using_dma:n jälkeen tarkoittaa sen olevan päällä. Jos se on, kokeile sen ottamista pois käytöstä: $ echo -n "using_dma:0" >settings Varmistu, että ollaan romppuasemaa vastaavan laitteen hakemistossa. * Jos asennuksen aikana ilmenee pulmia, yritä tarkistaa onko romppu kunnollinen lähellä asentimen päävalikon alariviä olevalla toiminnolla. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös yleistestinä, jolla nähdään saadaanko romppu luettua luotettavasti. 5.3.2. Käynnistysasetukset Jos ilmenee pulmia ja ydin jumittuu käynnistyksen aikana, ei tunnista oheislaitteita joita koneessa oikeasti on, tai asemia ei tunnisteta kunnolla, on ensiksi tarkistettava käynnistysparametrit, kuten kerrotaan kohdassa Kohta 5.2, "Käynnistysparametrit". Usein pulmat katoavat poistamalla lisälaitekortit ja oheislaitteet, ja yrittämällä käynnistystä uudelleen. Jos koneessa on asennettuna paljon muistia, enemmän kuin 512 Mt, ja asennin jumittuu ydintä käynnistettäessä, voi olla tarpeen antaa käynnistysparametri rajoittamaan ytimen näkemän muistin määrää, kuten mem=512m. 5.3.3. Ytimen käynnistysviestien tulkinta Käynnistyksen aikana saattaa näkyä useita tämän tapaisia viestejä: can't find jotain , tai jotain not present, can't initialize jotain , tai jopa this driver release depends on jotain . Useimmat näistä viesteistä ovat harmittomia. Niitä näkyy, koska asennusydin on tehty toimimaan useiden erilaisten oheislaitteiden kanssa. Tietenkään missään tietokoneessa ei ole kaikkia mahdollisia oheislaitteita, joten ydin saattaa näyttää muutamia valituksia oheislaitteista joita koneessa ei ole. Järjestelmä saattaa myös seisahtua hetkeksi. Näin tapahtuu kun odotetaan jonkin laitteen vastausta, eikä sitä laitetta ole tietokoneessa. Jos järjestelmän käynnistäminen kestää sietämättömän kauan, voit myöhemmin tehdä muokatun ytimen (katso Kohta 8.6, "Uuden ytimen kääntäminen"). 5.3.4. Asennuspulmista ilmoittaminen Jos asennusta ei saa tehtyä loppuun vaikka käynnistysvaihe toimi, saattaa valikon toiminto Save debug logs olla hyödyllinen. Sillä voidaan järjestelmän virhelokit ja asentimen asetustiedostot tallentaa levykkelle, tai noutaa ne webbiselaimella. Tämä tieto saattaa auttaa vikojen jäljittämisessä ja korjaamisessa. Jos lähetät vikailmoitukset, halunnet liittää nämä tiedot vikailmoitukseen. Muut asiaankuuluvat asennusviestit löytyvät asennuksen aikana hakemistosta /var /log/, ja hakemistosta /var/log/installer/ kun tietokone on käynnistynyt asennettuun järjestelmään. 5.3.5. Asennusraporttien lähettäminen Jos pulmia on vieläkin, ole hyvä ja lähetä asennusraportti. Olisi hyvä lähettää asennusraportti myös onnistuneesta asennuksesta, jotta saamme mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman monista laitteistokokoonpanoista. Huomaa, että asennusraporttisi julkaistaan Debianin vianjäljitysjärjestelmässä (BTS) ja lähetetään edelleen julkiselle sähköpostilistalle. Varmistu, että käytät sähköpostiosoitetta jonka julkistamista et pane pahaksesi. Jos käytössä on toimiva Debian-järjestelmä, on helpoin tapa asennusraportin lähettämiseen pakettien installation-report ja reportbug asentaminen (aptitude install installation-report reportbug), tee reportbugin asetukset kuten neuvotaan kohdassa Kohta 8.5.2, "Sähköpostien lähetys ulkomaailmaan". Tämän jälkeen kirjoitetaan komento reportbug installation-reports. Toinen tapa on käyttää tätä lomaketta asennusraporttina, ja lähettää se vikailmoituksena näennäispaketille installation-reports, sähköpostittamalla se osoitteella . Package: installation-reports Boot method: Image version: Date: Machine: Processor: Memory: Partitions: Output of lspci -nn and lspci -vnn: Base System Installation Checklist: [O] = OK, [E] = Error (please elaborate below), [ ] = didn't try it Initial boot: [ ] Detect network card: [ ] Configure network: [ ] Detect CD: [ ] Load installer modules: [ ] Detect hard drives: [ ] Partition hard drives: [ ] Install base system: [ ] Clock/timezone setup: [ ] User/password setup: [ ] Install tasks: [ ] Install boot loader: [ ] Overall install: [ ] Comments/Problems: Kerro vikailmoituksessa mikä vika on, ja liitä mukaan viimeiset näkyvät ytimen ilmoitukset mikäli ydin jumittui. Kuvaa mitä tekemällä sait järjestelmän vikatilanteeseen. -------------- ^[4] Täsmällisemmin sanottuna, Console Subsystem -määrittelyn vaatima käynnistyssektorin muoto on ristiriidassa DOS-osiotaulun sijainnin kanssa. ^[5] Paitsi Jensenillä, missä laiteohjelmiston version 1.7 jälkeen Linux ei ole tuettu -- katso osoitteesta http://www.alphalinux.org/faq/FAQ-9.html lisätietoja. ^[6] Nykyisillä ytimillä (versio 2.6.9 tai uudempi) voidaan käyttää 32:ta komentorivin parametriä ja 32:ta ympäristömuuttujaa. Jos nämä rajat ylitetään, tapahtuu kernel panic. Luku 6. Debianin asentimen käyttö Sisällys 6.1. Asentimen toiminta 6.2. Osien esittely 6.3. Osakohtaiset käyttöohjeet 6.3.1. Debianin asentimen asetusten teko ja laiteasetukset 6.3.2. Osioiden teko ja liitoskohtien valinta 6.3.3. Järjestelmän asetukset 6.3.4. Perusjärjestelmän asennus 6.3.5. Asennetaan lisää ohjelmia 6.3.6. Järjestelmä käynnistymään kiintolevyltä 6.3.7. Päätetään asennus 6.3.8. Sekalaista 6.1. Asentimen toiminta Debianin asennin koostuu useista kunkin asennuksen toiminnon suorittavasta osasta. Kukin varta vasten kirjoitettu osa tekee työnsä kysyen käyttäjältä tarvittaessa. Kysymyksillä on tärkeysjärjestys, ja asentimen käynnistyessä säädetään jätetäänkö vähäpätöisemmät kysymykset kysymättä. Oletusasennuksessa kysytään vain välttämättömät (korkea prioriteetti) kysymykset. Tällöin asennus on sangen automaattinen eikä käyttäjän tarvitse tehdä paljoakaan. Asentimen osat suoritetaan automaattisesti järjestyksessä; suoritettavat osat riippuvat käytetystä asennustavasta ja laitteistosta. Jos kysymystä ei kysytä, käytetään oletusarvoa. Pulmatilanteessa käyttäjä näkee virheruudun ja mahdollisesti asentimen valikon, josta voidaan valita vaihtoehtoinen toiminto. Käyttäjä vastaa jokaisen osan kysmyksiin järjestyksessä, eikä näe valikkoa lainkaan jos pulmatilanteita ei tule. Ilmoitukset vakavista virheistä asetetaan "kriittiselle" prioriteetille, jotta ne näytettäisiin käyttäjälle aina. Joitakin asentimen käyttämiä oletusarvoja voidaan muuttaa antamalla tarkentimia debian-installer -asentimen käynnistyessä. Haluttaessa esimerkiksi pakottaa kiinteät verkkoasetukset (oletusarvona käytetään DHCP:tä jos se on saatavilla), lisätään tarkennin netcfg/disable_dhcp=true. Käytettävissä olevat tarkentimet löytyvät Kohta 5.2.1, "Debianin asentimen parametrit". Edistyneet käyttäjät saattavat käyttää mieluummin valikkoa, jolloin jokaisen vaiheen valitsee käyttäjä eikä asennin suorita vaiheita automaattisesti järjestyksessä. Valikon saa käyttöön tarkentimella priority=medium. Mikäli ytimen moduuleille on asennettaessa annettava tarkentimia laitteistovaatimusten takia, on asennin käynnistettävä "expert" -tilassa. Tämä tehdään joko käynnistämällä asennin komennolla expert tai käyttämällä tarkenninta priority=low. Expert-tilassa debian-installer asentimen toiminta on täysin käyttäjän määrättävissä. Asentimen tavallinen näyttö on merkkipohjainen (eikä nykyään tutumpi graafinen käyttöliittymä). Hiiri ei toimi merkkipohjaisessa käyttöliittymässä. Valintaikkunoissa liikutaan käyttämällä tässä mainittuja näppäimiä. Sarkain tai nuoli oikealle siirtyvät "eteenpäin", ja Vaihto-Sarkain tai nuoli vasemmalle siirtyvät "taaksepäin" näytön painikkeissa ja valinnoissa. nuoli ylös ja nuoli alas liikkuvat vieritettävässä luettelossa ja myös vierittävät luetteloa. Lisäksi pitkissä luetteloissa voi sanan alkukirjaimella siirtyä suoraan listan kirjaimella alkavien sanojen kohtaan ja Page Up ja Page Down siirtyvät luettelossa ruudullisen kerrallaan. Välilyönti merkitsee esimerkiksi valintaruudun. Hyväksy valinta painamalla Enter. Virheilmoitukset ja lokit ohjataan neljänteen konsoliin. Tähän konsoliin pääsee näppäinyhdistelmällä Vasen Alt-F4 (Pidä vasenta Alt-näppäintä painettuna samalla kun painat funktionäppäintä F4); asentimeen palataan painamalla Vasen Alt-F1. Nämä viestit ovat myös tiedostossa /var/log/syslog. Tämä loki kopioidaan asennuksen jälkeen tiedostoon /var/log/installer/syslog asennetussa järjestelmässä. Muut asentimen ilmoitukset löytyvät asennuksen aikana hakemistosta /var/log/ ja tietokoneen käynnistettyä asennetun järjestelmän hakemistosta /var/log/installer/. 6.2. Osien esittely Tässä on luettelo asentimen osista ja lyhyt kuvaus kunkin osan tehtävistä. Yksityiskohtaista tietoa kunkin osan käytöstä on Kohta 6.3, "Osakohtaiset käyttöohjeet". päävalikko Näyttää käyttäjälle osaluettelon asentimen toimintojen aikana, ja käynnistää osan kun se valitaan. Päävalikon kysymysten prioriteetiksi asetetaan keskitaso, joten prioriteetin ollessa korkea tai kriittinen (oletusarvo on korkea), valikkoa ei näytetä. Jos tapahtuu käyttäjän puuttumista vaativa virhe, kysymyksen prioriteettia voidaan laskea väliaikaisesti jotta korjaustoimintoja voi tehdä, ja tällöin valikko saattaa tulla näkyviin. Käynnissä olevasta asentimen osasta pääsee päävalikkoon valitsemalla "Palaa"-painike riittävän monta kertaa. localechooser Valitaan maa-asetusto asennukselle ja asennettavalle järjestelmälle: kieli, maa ja maa-asetukset. Asennin näyttää viestit valitulla kielellä, paitsi jos käännöstä ei ole tehty kokonaan, jolloin osa viesteistä saatetaan näyttää englanniksi. kbd-chooser Luettelo josta valitaan koneen näppäimistöä vastaava malli. hw-detect Tunnistaa automaattisesti suurimman osan tietokoneen laitteistosta, mukaan lukien verkkokortit, kiintolevyt ja PCMCIA. cdrom-detect Etsii ja liittää Debianin asennusrompun. netcfg Tekee verkkoasetukset, jotta tietokone pääsee Internettiin. iso-scan Etsii ISO-tiedostojärjestelmiä rompulta ja kiintolevyltä. choose-mirror Asennuspaketit valitaan noudettavaksi jostain luettelon Debianin asennuspalvelimista. cdrom-checker Tarkistaa rompun eheyden. Näin voi varmistua rompun tulleen kunnollisena perille. lowmem Lowmem pyrkii tunnistamaan pienellä keskusmuistilla varustetun järjestelmän jolloin debian-installer kikkailee tarpeettomia osia pois muistista (jonkin verran toiminnallisuutta menetetään). anna Anna's Not Nearly APT. Asentaa valitulta asennuspalvelimelta tai rompulta noudetut paketit. partman Järjestelmän kiintolevyille tehdään osioita, luodaan tiedostojärjestelmiä valittuihin osioihin ja liitetään ne liitoskohtiin. Eikä tässä vielä kaikki, mukana on myös kiinnostavia toimintoja kuten automaattinen osiointi ja tuki LVM:lle. Tämä on Debianin suositeltu osiointiohjelma. autopartkit Annettujen reunaehtojen mukaisesti osioidaan koko levy automaattisesti. partitioner Järjestelmän kiintolevyille tehdään levyosiot. Sopiva osiointisovellus valitaan laitearkkitehtuurin perusteella. partconf Näyttää osioluettelon, ja luo tiedostojärjestelmät valituille osioille käyttäjän komentojen mukaisesti. lvmcfg Auttaa LVM:n (Logical Volume Manager eli loogisten levyniteiden hallintaohjelma) asetusten teossa. mdcfg Tehdään RAID:n (Redundant Array of Inexpensive Disks) asetukset. Tämä ohjelmallisesti toteutettu RAID on tavallisesti parempi kuin halpa IDE (mukamas rautatason) RAID-ohjain uudehkoilla emolevyillä. tzsetup Valitaan aiemmin valitun maan perusteella aikavyöhyke. clock-setup Tarkistetaan onko kello asetettu maailmanaikaan. user-setup Tehdään pääkäyttäjälle salasana ja tehdään tavallinen käyttäjä. base-installer Asennetaan niukin peruskokoonpano, jolla Linux saadaan käyttöön tietokonetta käynnistettäessä. apt-setup APT:n asetukset tehdään enimmäkseen automaattisesti asennustaltion mukaisesti. pkgsel Valitaan ja asennetaan lisää ohjelmia ohjelmalla tasksel. os-prober Tunnistetaan tietokoneeseen asennetut käyttöjärjestelmät ja välitetään tämä tieto bootloader-installerille, joka ehkä tarjoaa niitä lisättäväksi käynnistyslataimen valikkoon. Tällä tavalla voidaan helposti tietokonetta käynnistettäessä valita käyttöjärjestelmä. bootloader-installer Jotta tietokone voisi käynnistyä muutenkin kuin levykkeeltä tai rompulta asentaa kukin käynnistyslataimen asentimista käynnistyslataimen kiintolevylle. Useat käynnistyslataimista sallivat käynnistettävän käyttöjärjestelmän valitsemisen jokaisella tietokoneen käynnistyskerralla. komentotulkki Komentotulkki voidaan käynnistää valikosta tai konsoliin numero kaksi. tallenna lokit Tarjoaa virhetilanteessa kirjoitusmahdollisuuden levykkeelle, verkkolevylle, kiintolevylle tai muulle taltiolle jotta myöhemmin voidaan lähettää tarkka ilmoitus asentimen viasta Debianin kehittäjille. 6.3. Osakohtaiset käyttöohjeet Tässä luvussa kerrotaan tarkasti kustakin asentimen osasta. Osat on ryhmitelty asentimen käyttäjän varmaankin tunnistamiin vaiheisiin. Osat ovat siinä järjestyksessä kuin niitä käytettän asennuksen aikana. Huomaa ettei kaikkia osia käytetä jokaisessa asennuksessa; osan käyttö riippuu asennustavasta ja laitteistosta. 6.3.1. Debianin asentimen asetusten teko ja laiteasetukset Debianin asentimen käynnistyttyä näytetään sen ensimmäinen ruutu. Tässä kohtaa asentimen toiminnot ovat vielä hyvin rajoitetut. Se ei tiedä paljoakaan laitteistosta, käytettävästä kielestä eikä oikeastaan edes mitä sen pitäisi tehdä. Ei huolta, asennin on varsin näppärä ja voi automaattisesti tunnistaa laitteistoa, etsiä muut asentimen osat ja päivittää itsensä monipuoliseksi asennusjärjestelmäksi. Asentimelle on kuitenkin kerrottava joitakin tietoja, joita se ei voi päätellä automaattisesti (kuten haluttu kieli, näppäimistöasettelu ja käytettävä asennuspalvelin). Asennin tekee laitetunnistusta useaan kertaan tässä vaiheessa. Ensimmäisen kerran tarkoituksena on löytää erityisesti asentimen osien lataamiseen tarvittavaa laitteistoa (esim. romppuasema tai verkkokortti). Koska tämän ensimmäisen kerran aikana eivät kaikki ajurit vielä välttämättä ole saatavilla, on laitetunnistusta tehtävä lisää myöhemmin. 6.3.1.1. Käytettävissä olevan muistin määrä / niukan muistin tila Asentimen ensimmäisiä toimia on käytettävissä olevan muistin määrän selvittäminen. Jos muistin määrä on rajoitettu, tämä osa muuttaa asennustapahtumaa mahdollistamaan Debian GNU/Linux -järjestelmän asentamisen. Ensimmäiseksi asennin supistaa muistin käyttöä ottamalla käännökset pois käytöstä, mistä syystä asennus voidaan tehdä vain englanniksi. Voit tietysti silti kotoistaa asennetun järjestelmän kun asennus on valmis. Jos tämä ei riitä, asennin supistaa muistin käyttöä lisää lataamalla vain ne osat jotka ovat välttämättömiä perusjärjestelmän asennuksen loppuunsaattamiseen. Tämä rajoittaa asennusjärjestelmän toiminnallisuutta. On mahdollista valita itse lisää osia ladattavaksi, mutta huomaa jokaisen osan kuluttavan muistia ja voi siten aiheuttaa asennuksen epäonnistumisen. Jos asennin toimii supistetun muistin tilassa, suositellaan tehtäväksi verraten suuri sivutusosio (64-128 Mt). Sivutusosiota käytetään näennäismuistina ja siten se lisää järjestelmän käytössä olevaa muistia. Asennin ottaa sivutusosion käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomaa sivutusosion runsaan käytön hidastavan järjestelmää ja saattavan aiheuttaa runsaasti levytoimintoja. Näistä toimista huolimatta järjestelmä saattaa yhä jumittua, saattaa tulla odottamattomia virheitä tai ydin lopettaa prosesseja muistin loppuessa (jolloin tulee "Out of memory" -viestejä konsolille VT4 ja järjestelmälokiin). On esimerkiksi ilmoitettu suuren ext3-tiedostojärjestelmän luomisen epäonnistuvan supistetun muistin tilassa kun sivutustilaa on liian vähän. Jos suurempi sivutustila ei auta, yritä luoda ext2-tiedostojärjestelmä (joka on asetimen olennainen osa). On mahdollista muuttaa ext2-osio ext3:ksi asennuksen jälkeen. 6.3.1.2. Maa-asetuston valinta Useimmissa tapauksissa ensimmäiset kysymykset koskevat