Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.
Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen sen lisäksi mitä Linux-ydin
ja GNU-työkalut vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki
prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc,
gcc, jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.
Käynnistyslevykkeissä on kuitenkin rajoituksia myös tuetuilla laitteistoilla. Kaikkia Linuxin tukemia laitteistoalustoja ei välttämättä tueta käynnistyslevykkeillä. Tällöin voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke (kts. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3) tai asentamaan verkon kautta.
Kaikkien tuettujen Alpha-laitteistokokoonpanojen luettelemisen sijaan tässä osassa keskitytään yleisiin tietoihin ja antamaan viitteitä lisätietoihin.
Debian 2.2 tukee kuutta prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prosessorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; Sun SPARC -laitteet; ARM ja StrongARM -laitteet ja muutamat IBM/Motorolan PowerPC -laitteet sisältäen CHRP, PowerMac ja PRep -laitteet. Näihin viitataan nimillä i386, m68k, alpha, sparc, arm ja powerpc.
Tässä käsikirjassa kuvataan asennus alpha-prosessoriarkkitehtuurille.
Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille. Käsikirjat löydät
Debian-siirrokset-sivulta.
Täydellinen kuvaus tuetuista DEC Alpha -järjestelmistä löytyy Linux Alpha
HOWTO:sta. Tämä luku käsittelee asennuksen käynnistyslevykkeiden
tukemia järjestelmiä.
Koska emolevyistä ja niiden piirisarjoista on useita eri sukupolvia, on Alpha-järjestelmät jaettu eri järjestelmätyyppeihin. Erilaiset järjestelmät ("aliarkkitehtuurit") on usein suunniteltu hyvin eri tavoin. Tämän vuoksi asennus ja etenkin asennuksen käynnistys saattaa vaihdella järjestelmästä toiseen.
Seuraavassa taulukossa on lueteltu Debianin asennuksen tukemat järjestelmätyypit. Taukukossa on myös lueteltu koodinimet näille järjestelmille. Ota koodinimi ylös myöhempiä vaiheita varten.
Perhe/Malli Koodinimi
============= =========
ALPHAbook 1 book1
ALCOR
AS 600 alcor
AS 500 5/3xx alcor
AS 500 5/5xx alcor
XL-300/366/433 xlt
AVANTI
AS 200 4/* avanti
AS 205 4/* avanti
AS 250 4/* avanti
AS 255 4/* avanti
AS 300 4/* avanti
AS 400 4/* avanti
DP264 dp264
DP264 dp264
AS DP10 dp264
AS DP20 dp264
AS ES40 dp264
AS XP1000 dp264
UP2000 dp264
EB164 eb164
AlphaPC164 pc164
AlphaPC164-LX lx164
AlphaPC164-SX sx164
EB64+
EB64+ eb64p
AlphaPC64 cabriolet
AlphaPCI-64 cabriolet
EB66 eb66
EB66+ eb66p
JENSEN
DECpc 150 jensen
DEC 2000 Model 300 jensen
MIKASA
AS 1000 4/xxx mikasa
AS 1000 5/xxx mikasa-p
NAUTILUS
UP1000 nautilus
NONAME
AXPpci33 noname
UDB noname
NORITAKE
AS 1000A 4/xxx noritake
AS 1000A 5/xxx noritake-p
AS 600A 5/xxx noritake-p
AS 800 5/xxx noritake-p
Personal Workstation
PWS 433a or 433au miata
PWS 500a or 500au miata
PWS 600a or 600au miata
RAWHIDE
AS 4000 rawhide
AS 4100 rawhide
AS 1200 rawhide
RUFFIAN
Deskstation RPX164-2 ruffian
Samsung AlphaPC164-UX/BX ruffian
SABLE
AS 2100 4/xxx sable
AS 2000 4/xxx sable
AS 2100 5/xxx sable-g
AS 2000 5/xxx sable-g
TAKARA takara
XL
XL-233/266 xl
Tämä arkkitehtuuri tukee usean suorittimen käyttöä. Monisuoritinjärjestelmää kutsutaan usen termeillä "symmetrinen moniprosessointi", "symmetric multi-processing" ja SMP. Debianin 2.2-julkaisun asennus-ydin ei kuitenkaan tue monisuoritinjärjestelmää, mutta se ei estä asentamista; ydin käyttää yksinkertaisesti vain ensimmäistä prosessoria.
Jotta monisuoritinjärjestelmästä voidaan hyötyä, on Debianin vakioydin
korvattava. Ytimen korvaamisesta on tietoa ohjeessa Uuden ytimen kääntäminen, Kohta
8.4. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versiossa 2.2.19pre13) SMP:n ottaminen
käyttöön tapahtuu valitsemalla ytimen asetuksissa ryhmästä "General"
kohta "symmetrict multi-processing". Jos käännät ohjelmia
monisuoritinjärjestelmässä, tutustu -j -valintaan
make(1)-ohjelman manuaalisivulla.
Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levykkeeltä, CD-levyltä, paikalliselta levyosiolta tai verkosta. Jopa saman Debian-asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota. Asiaa käsitellään tarkemmin ohjeessa Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5.
Asennus levykkeeltä on yleinen mutta harvoin paras vaihtoehto. Usein joudut käynnistämään asennuksen Rescue Floppy-levykkeeltä. Asennukseen tarvitaan normaali 1,44 megatavun, 3,5 tuuman levykeasema.
Joillain laitealustoilla tuetaan CD-levyltä asentamista. Jos tietokoneesi osaa käynnistyä CD-levyltä, voidaan asennus tehdä täysin ilman levykkeitä. Vaikka CD-levyltä ei voitaisikaan käynnistää asennusta, niin CD-levyä voidaan käyttää asennusmediana kunhan tietokone on käynnistetty muulla tavoin. (kts. Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3)
Jos kiintolevylläsi on Debian-asennukselle varattujen osioiden lisäksi ylimääräistä tilaa, asennus paikalliselta levyltä on hyvä vaihtoehto. Joillain laitteistoalustoilla on olemassa aivan omia asennusmenetelmiä, esimerkiksi asennuksen käynnistys AmigaOS:stä, TOS:stä tai MacOS:stä.
Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa järjestelmän HTTP- tai NFS-protokollan kautta. Voit myös käynnistää laitteistosi verkosta käyttäen tftp-protokollaa. Levytön asennus, jossa kaikki paikalliset levyosiot liitetään verkosta, on mahdollinen jos tietokoneessasi on ainakin 16 megatavua muistia. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP-, HTTP- tai NFS-protokollan avulla.
Täydet kuvaukset asennustavoista ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy ohjeesta Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi että laite, jolta aiot käynnistää ja asentaa, on tuettu Debianin asennusohjelmistossa.
Käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on suunniteltu toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Tämä myös kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä, mutta mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. (Ohjeesta Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4 löydät neuvoja oman ytimen tekemiseen.) Asennus-ytimessä on tuki kaikille Linux-kernelin tukemille massamuistijärjestelmille. Oletusytimessä tuetaan seuraavia SCSI-ohjaimia:
Asennus tukee myös IDE-levyjä. Huomaa kuitenkin, että monissa järjestelmissä
SRM-konsoli ei kykene käynnistämään tietokonetta IDE-levyltä ja Jensen ei
kykene käynnistymään levykkeiltä. (Lisää tietoa Jensenillä käynnistämisestä
http://www.alphalinux.org/faq/FAQ-9.html
-dokumentissa)
Asennus vaatii keskusmuistia vähintään 16MB ja kiintolevytilaa vähintään 100MB. Jos haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, levytilaa tarvitaan vähintään 300 Mt. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800 Mt. Asennettaessa kaikki mitä Debian-jakelupaketissa on tilaa tarvitaan luultavasti noin 2 Mt, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista on ristiriidassa keskenään.
Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan ei tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa.
Käynnistyslevykkeillä on tuki kaikille Linux-ytimen tukemille verkkokorteille. Monista Alpha-malleista löytyvä DECChip (Tulip) Ethernet -tuki on sisäänrakennettu ytimeen. (FIXME: the kernel maintainer screwed up and forgot this, make sure this is fixed for the release) Muita verkkokortteja käytettäessä ajuri tulee usein ladata modulina.
Nykyään on useat laitteistotoimittajat myyvät tietokoneita joihin on esiasennettu Debian tai muu GNU/Linux-jakelu. Esiasennuksesta voi joutua maksamaan, mutta ainakin voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin.
Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista, onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki laitteita Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.
Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linuxin lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP-äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa - joissain näissä malleista äänilaite on modeemin yhteydessä. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh-mallistojen suojattu laitteisto.
Koska kehittäjien ei ole sallittu tutustua suljettujen laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä suljettujen laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.
Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Alpha-arkkitehtuurille
versio 2.2.27, 14.10.2001tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.orgthv+debian@iki.fipanupa@iki.fi